Hyppää pääsisältöön
Sivukartta
Työkalut-teema

Kirjaston vaikuttavuuden ulottuvuuksia lainausdatan ja kyselytutkimusten valossa – HelMet-kirjastot

Jaani Lahtinen
tutkija
Gispositio Oy
Jouni Juntumaa
erikoissuunnittelija
Helsingin kaupunginkirjasto
Kirjaston vaikuttavuuden ulottuvuuksia lainausdatan ja kyselytutkimusten valossa – HelMet-kirjastot
 Harri Oksanen
Lainausdatan tutkiminen auttaa kirjastoja kehittämään toimintaansa niin, että se palvelee strategisia tavoitteita ja kirjaston käyttäjien tarpeita entistä paremmin.

Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen (HelMet-kirjastot) anonyymia laina-asiointidataa on kerätty systemaattisesti vuodesta 2008 saakka. Lainadata on kerätty läpileikkauksina HelMet-kirjastojen integroidusta kirjastojärjestelmästä puolivuosittain. Jokainen yksittäinen lainatietue sisältää informaatiota asiakkaan sijainnista (katuosoite), lainaajakirjaston sijainnista ja lainaajan sukupuolesta ja iästä sekä nideinformaatiota (kytkettävissä teoksen kuvailutietoihin, muun muassa aiheluokka ja asiasanat). Sijaintitieto on geokoodattu 250x250 metrin tilastoruutuun, joten yksilöllinen tunnistetieto on häivytetty. Dataa kertyy puolivuosittain noin 750 000 tietuetta. Siihen sisältyy yleensä noin 100 000 yksittäistä lainamatkaa.

Toinen datakokonaisuus käsittää informaatiota kirjastoista. Mukana on saavutettavuustietoja, sijainti, kokoelmien suuruus ja koostumus kirjaston käyttämän aiheluokituksen mukaan. Lainadataan on yhdistetty kolmas datakokonaisuus, joka sisältää tilastoja pääkaupunkiseudun kuntien väestöstä ja sen sosioekonomisesta rakenteesta myös 250x250 metrin ruututasolla. Väestörakennetietoja on haettu kulloisenkin tarpeen ja saatavuuden mukaan eri aineistolähteistä.

Neljäs datakokonaisuus on tuotettu Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksen MetropAccess -projektissa hyödyntämällä Helsingin seudun julkisen liikenteen reittijärjestelmän rajapintaa. Tuloksena on ruutukohtaista saavutettavuustietoa, joka perustuu julkisen liikenteen, polkupyöräilyn ja jalankulun matka-aikoihin. Viides datakokonaisuus on Liikenneviraston ylläpitämä kansallinen Digiroad-tie- ja katutietojärjestelmä. Kuudennen datakokonaisuuden muodostavat erilaiset kyselytutkimukset, joiden sisältöä on mallinnettu aluekohtaiseksi informaatioksi. Näiden kuuden datakokonaisuuden avulla kirjastoasiointeja voidaan analysoida monipuolisesti.

Datan avulla on kehitetty asiointimalleja, joissa otetaan huomioon kirjastojen vaikutusalueet, paikallinen väestörakenne, kirjaston käytön aktiivisuus suhteessa väestöön, ympäristövaikutukset ja saavutettavuus. Mallinnuksen taustalla on maantieteellinen inhimillisen vuorovaikutuksen teoria ja metodologia. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan tässä sitä, mitä tapahtuu yksilöllisen lainaajan ja yksittäisten, palveluja tarjoavien kirjastojen välillä. Yksilöt voivat valita vapaasti, mitä kirjastoa käyttävät. Yksilötasolla ei ole siis mahdollista ymmärtää asioinnin taustoja mutta kollektiivisesti asiakkaat muodostavat käyttäytymismallin, jossa on ennakoitavuutta. Sama logiikka mahdollistaa myös muutostilanteiden simuloinnin kirjastoverkoston kannalta.

Vaikutusaluekartta kertoo kirjastoverkon toimivuudesta

Kirjastoverkoston analyysi perustuu dominanssi- eli vaikutusalueisiin, jotka on muodostettu kirjastojen käyttäjien asiointimallien perusteella. Alueen muodostuminen on siten sidoksissa niihin yksittäisten ihmisten asiointipäätöksiin, joita he tekevät toisistaan tietämättä, mutta yhtenevällä logiikalla. Asiointimatkojen suuntautumisen enemmistö määrittelee, minkä kirjaston vaikutusalueelle yksittäinen tilastoruutu kuuluu.

Vaikutusalue perustuu todelliseen käyttäytymiseen, ja se on riippumaton hallinnollisista alueista. Mikään ei siis takaa sitä, että jokainen kirjasto ”dominoisi” omaa aluettaan. Vaikutusalueiden määrittäminen on useimpien jatkoanalyysien perusta. Se on mielekäs tapa tarkastella kirjaston yhteyttä ympäristöönsä.

Vaikutusalueiden rajat eivät pysy vakioina, vaan muuttuvat otoksesta toiseen. Selvimmin muutoksia näkyy silloin, kun kirjastoverkko on muuttunut esimerkiksi kirjaston sulkemisen takia tai jos alueen väestömäärä tai -rakenne on muuttunut nopeasti. Suurten kirjastojen vaikutusaluerajat vaihtelevat enemmän kuin pienten, selvärajaisten kaupunginosien kirjastojen.

Kartta 1. HelMet-kirjastoverkoston dominanssi- eli vaikutusalueet vuonna 2009
Kartta 1. HelMet-kirjastoverkoston dominanssi- eli vaikutusalueet vuonna 2009.
Kartta 2. HelMet-kirjastoverkoston vaikutusalueet toukokuussa vuonna 2011
Kartta 2. HelMet-kirjastoverkoston vaikutusalueet toukokuussa vuonna 2011.

Vaikutusaluekartta on sinänsä merkittävä löydös, sillä se kertoo kirjastoverkon vahvuudesta. Lähes jokainen toimipiste on kyennyt luomaan itselleen luontevan vaikutusalueen. (Vain pienet lastenkirjastot sekä Helsingin rautatieaseman vieressä sijaitseva pieni Kirjasto 10 jäävät vaille vaikutusaluetta.) Suuret toimijat eivät ole ajaneet pienempien yli. Se kertoo palveluverkon läheisyyden ja saavutettavuuden suuresta merkityksestä käyttäjille. Samalla se kertoo, että verkko ei millään kohdin ole ylitiheä. Jokaisen vaikutusalueen vaihettumisvyöhykkeillä ollaan kaukana saturaatiotasosta.

Paikallinen vahvuus ja lainausaktiivisuus

Kirjastoverkoston toimivuuden seuraamiseen tarvitaan mittareita. Aiemmin ei ole kehitetty systemaattisesti sellaisia indikaattoreita, jotka kuvaavat kirjaston yhteyttä siihen ympäristöön, jota ne palvelevat. Nyt muodostettu tarkastelutapa mahdollistaa mittareiden luomisen ja aktiivisen seurannan aineisto-otantojen yhteydessä.

Mittareiden kehittäminen aloitettiin kirjastotoimen paikallisesta markkinaosuudesta ja kirjaston paikallisesta vahvuudesta. Paikallisella markkinaosuudella mitataan sitä, miten iso osa vaikutusalueen väestöstä lainaa kirjastosta jotain. Luku ilmaistaan prosentteina ja lasketaan ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Kirjastojen on hyödyllistä ymmärtää, miten aktiivista tai passiivista väestö niiden vaikutusalueilla on. Se antaa perusteen miettiä keinoja väestön osallistumisen parantamiseen.

Paikallisen kirjaston vahvuus mitataan sillä, miten suuri osa kaikista vaikutusalueelta lähtevistä lainamatkoista suuntautuu paikalliseen kirjastoon. Ihmiset voivat päättää asiointimatkojensa kohteen vapaasti. Siksi kirjaston on tärkeä tietää, miten suuri osa sen vaikutusalueen ihmisistä valitsee kohteekseen juuri paikallisen kirjaston. Paikallinen vahvuus on osaltaan alisteinen yhdyskuntarakenteelle ja muille arjen asiointivirroille, minkä mukaan kirjaston on pyrittävä sovittamaan toimintansa.

Yhdessä nämä kaksi mittaria kertovat kirjastotoimelle, miten hyvin se kykenee nykyisellä kirjastoverkostolla aktivoimaan ihmisiä. Mitä sitten yksittäiset kirjastot voisivat alueella tehdä paremmin, jotta vaikuttavuus paranisi? Syksyllä 2015 pilottikäyttöön avattu raportointityökalu on kehitetty tätä tarvetta varten.

Kirjastojen väliset kuljetusmatkat ja lainaajien matkasummat

Lainaustietueeseen tallentuu sekä kukin lainattavan niteen omistava kirjasto että se kirjasto, jonka kautta nide on lainattu asiakkaalle. Näiden tietojen avulla voidaan laskea, kuinka paljon kirjastoverkon sisällä siirretään lainattavaa materiaa toimipisteestä toiseen ja kuinka pitkiä siirtojen aiheuttamat matkat ovat tieverkkoa käyttäen. Jos matkasumma muuttuu otantakertojen välillä, on analysoitava muutoksen syitä. Taulukko 1:stä näkyy sisäisten lainasiirtojen määrä ja matkasumma toukokuussa 2014 ja toukokuussa 2015. Kasvu selittyy sillä, että varausmaksut poistettiin Espoossa ja Helsingissä vuoden 2015 alussa. Varaukset kohdistuvat usein niteisiin, jotka eivät sijaitse lainaajan kotikirjastossa.

Otanta-aika Siirtojen määrä Muutos (%) Siirtojen matkasumma Muutos (%)
Toukokuu 2014   89 590 1 126 551 km  
Toukokuu 2015 95 940 7,1 % 1 243 310 km 10,4 %
Taulukko 1. Kirjastojen väliset siirrot ja siirtojen aiheuttamat matkat.

Aivan vastaavalla menetelmällä voidaan laskea tarkasti myös asiakkaiden tekemien lainamatkojen määrät, pituudet tieverkkoa käyttäen sekä näiden summa. Jos lainamatkojen määriin suhteutettu matkasumma vähenee, voidaan tulkita kirjastopalvelun onnistuneen vähentämään lainaajan matkavaivoja, kun käyttäjät ovat aikaisempaa useammin onnistuneet saamaan teoksen lainaksi lähempänä sijaitsevasta kirjastosta. Se on palvelu, jonka kirjasto on tuottanut ylemmän taulukon osoittamalla ”hinnalla”. Se on ekologista, sillä useankin aineistoyksikön siirtäminen kirjastosta toiseen aiheuttaa pienemmän hiilijalanjäljen kuin henkilön kuljettaminen vastaavan matkan. (Taulukoissa ei ole otettu huomioon, että asiakas lainaa useita aineistoyksikköjä samalla matkalla eikä sitä, että kirjasto kuljettaa aineistoa erissä.)

Otanta-aika Lainojen määrä Muutos (%) Lainamatkojen matkasumma Muutos (%)
Toukokuu 2014   448 868   1 718 832
Toukokuu 2015 427 426 - 4,8 % 1 634 994 - 4,9 %
Taulukko 2. Asiakkaiden tekemät lainat ja lainamatkat.

Miten hiilijalanjälki heijastaa kirjastoverkon tehokkuutta ja vaikuttavuutta?

Kirjastoasioinnin aiheuttamaa hiilijalanjälkeä asiointien matkojen ja kulkumuotojen kautta analysoitiin vuonna 2012. Analyysi perustui toukokuun 2011 lainausdataan. Tuloksista näkyy, että kolmen kirjastoverkon (Espoo, Helsinki ja Vantaa) rakenne luo erilaisia asiointimalleja. Tuloksissa on mukana myös Kauniaisten kirjastolaitoksen yksi toimipiste. Kirjastoverkko on toisaalta kunnan yhdyskuntarakenteen heijastumaa, toisaalta kirjastolaitoksen toteuttaman strategian tulosta.

Uusia huomioita tutkimuksesta:

  • hiilijalanjäljen laskeminen todennäköisimmin valituilla kulkumuodoilla kuljettujen kilometrien mukaan
  • verkoston kattavuus on merkittävä osa kirjastojen vaikuttavuutta
  • verkostoa supistavat säästötoimet eivät ole säästöä sellaisenaan vaan kustannusten siirtoa käyttäjille ja ympäristölle.

Tiheä kirjastoverkko tukee lihasvoimaista asiointia (jalankulku ja pyöräily), kun taas harvempi verkko ohjaa käyttäjiä julkiseen liikenteeseen tai omaan autoon nojautuvaan asiointimalliin. Analyysissa otettiin huomioon kunkin tilastoruudun väestörakenne ja sen arvioitu kulkumuotojakauma, jonka perustiedot hankittiin kirjastoissa tehdyllä haastattelututkimuksella.

Jokaisen palvelun on suostuteltava ihmiset näkemään vaivaa saadakseen kulloinkin tarvitsemansa ja tarjotun palvelun. Mikäli palvelun saavutettavuus on huono, lisää se käyttäjien kustannuksia ajan ja energian muodossa. Ympäristö taas kantaa asiointivirtojen rasitteet.

Asukastiheytensä ansiosta Helsingin kirjastoverkkoon kohdistuvat asiointimatkat aiheuttavat keskimäärin 213 gramman hiilikuorman, kun Espoossa vastaava luku on 337 grammaa ja Vantaalla 273 grammaa. Kauniainen pääsee lähelle Helsingin keskiarvoa.

Kaupunki Keskimääräinen hiilikuorma (g)
Espoo 336,56
Helsinki 212,89
Kauniainen 225,34
Vantaa 272,73
Taulukko 3. HelMet-verkoston kaupunkien kirjastojen asiointimatkojen hiilikuorma.
Kartta 3. HelMet-kirjastoverkoston lainamatkan hiilikuorma
Kartta 3. HelMet-kirjastoverkoston lainamatkan hiilikuorma.

Kirjastoverkoston muutosten simulointi

Puolivuosittaisia lainadataotoksia on analysoitu usean vuoden ajan. Helsingin kirjastoverkossa on tapahtunut muutoksia kyseisellä aikavälillä. Kulosaaren kirjasto suljettiin loppuvuonna 2009. Käpylän kirjasto suljettiin remontin vuoksi 2010 ja avattiin yli vuoden suljettuna olon jälkeen. Töölön kirjasto suljettiin kesällä 2014, ja se tullaan avaamaan vuonna 2016.

Sulkemiset antavat mahdollisuuden analysoida ja simuloida palveluverkon muutosten vaikutusta asiointivirtoihin. Kulosaaren kirjastoa on käytetty esimerkkikirjastona. Se oli avoinna ensimmäisten aineisto-otantojen aikana, mutta sulkeutui sittemmin. Aukiolon aikana poimittujen aineistojen avulla oli mahdollista ennakoida, mihin asiointivirrat tulevat suuntautumaan paikallispalvelun sulkeuduttua ja arvioida sitä, miten suuri osa lainaajista passivoituu kokonaan kirjastopalveluiden käyttäjien joukon ulkopuolelle.

Kulosaaren kirjaston vielä toimiessa suurin osa asioinneista suuntautui paikalliseen kirjastoon (kartta 4:n vihreät sektorit).

Kartta 4. Lainausten suuntautuminen kohdekirjastoihin, kun Kulosaari on mukana
Kartta 4. Lainausten suuntautuminen kohdekirjastoihin, kun Kulosaari on mukana.

Kun Kulosaaren kirjasto on poistunut kartalta, asioinnit suuntautuvat Itäkeskuksen (kartta 5:n keltaiset sektorit) tai Rikhardinkadun kirjastoihin (punaiset sektorit). Samalla kuitenkin kirjaston käytön kokonaisaktiivisuus Kulosaaren alueella on lähikirjaston sulkeuduttua laskenut.

Kartta 5. Lainausten suuntautuminen, kun Kulosaari on poissa
Kartta 5. Lainausten suuntautuminen, kun Kulosaari on poissa.

Aineiston kysynnän ja tarjonnan tasapainon tarkastelua

Vaikutusalueet tarjoavat kehikon myös kysynnän ja tarjonnan tasapainon ohjaamiselle. Kirjastojen hyllymateriaalin jakauma tiedetään moniulotteisen luokittelun avulla täydellisesti, mikä tarjoaa mahdollisuuden kuvata jakaumaa esimerkiksi teoksen aiheluokittelun kautta. Toisaalta vaikutusalueen väestön tekemien lainojen vastaavat jakaumat tiedetään, ja tämä antaa vastinparin tarjonnalle. Lainaajat voivat vapaasti valita kirjaston, josta tekevät lainansa. Jotkut heistä valitsevat muun kuin paikallisen kirjaston. Osa heistä tekee niin, koska paikallisen kirjaston tarjonta ei tyydytä heitä.

Tiettyyn rajaan asti on järkevää tavoitella sitä, että mahdollisimman moni asiakas löytää heitä kiinnostavaa materiaalia mahdollisimman läheisestä kirjastosta. Silloin minimoidaan kirjastoverkoston sisäiset kuljetuskustannukset ja samalla säästetään käyttäjien vaivoja. Kehitetty menetelmä tarjoaa työkalun kokoelmatyöhön kysynnän ja tarjonnan epätasapainon tarkastelun kautta.

Raportointipalvelu kaikkien käyttöön

Vaikutusalueanalyysin avulla on vuosien mittaan saatu runsaasti kirjaston johtamista ja kirjastoverkon suunnittelua palvelevaa aineistoa. Se on kuitenkin jäänyt hankalasti hyödynnettävään muotoon. Tutkimusprosessi on tuotteistettu siten, että sen avulla voidaan säännöllisesti luoda datapaketti suoraan hyödynnettäväksi karttakäyttöliittymän kautta. Se on avattu pilottikäyttöön osana Kirjastot.fi:n verkkopalvelukokonaisuutta. Pilottivaiheessa raportointipalveluun on tuotu HelMet- ja Vaski-kirjastojen lainadata. Raportointipalvelua käsitellään tarkemmin tässä julkaisussa Erkki Lounasvuoren ja Matti Sarmelan artikkelissa.

Avainsanat: kirjasto, HelMet, Helsinki, Espoo, Vantaa, Jaani Lahtinen, Jouni Juntumaa, data, tilastot, kirjastoverkko, asiointimalli, vaikutusalue, lainausaktiivisuus, kuljetusmatka, hiilijalanjälki, raportointipalvelu