Hyppää pääsisältöön
Sivukartta
Esipuhe

Kirjastojen rooli elinvoimaisessa kunnassa

Timo Kietäväinen
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
Kirjastojen rooli elinvoimaisessa kunnassa
Harri Oksanen 
Kirjaston asema kaikenikäisten kansalaisten peruspalveluna perustuu kirjastotoiminnan monipuolisuuteen, maksuttomuuteen ja tilojen vapaaseen käyttöön. Ylläpitämällä kunnallisia kirjastoja ja kehittämällä niiden toimintaa tuetaan jokaiselle kuntalaiselle kuuluvia sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kirjasto antaa meille kaikille mahdollisuuden päästä tiedon lähteille.

Tietoyhteiskuntakehityksen alkuaikoina kirjastot olivat niitä paikkoja, joissa oli kaikkien käyttöön tarkoitettuja tietokoneita ja vapaa pääsy verkkoon. Tällä tiellä olemme edelleen. Palveluja kehitetään tarjoamalla digitaalisia sisältöjä, ohjelmia ja laitteita ja näiden käytön opastusta kuntalaisille ja yhteisöille.

Taloudellisesti mitattuna kirjastosektori on kuntien kokonaismenoissa pieni toimiala, sillä keskimäärin kustannukset ovat vähän yli yhden prosentin kuntasektorin kustannuksista. Taloudellinen panostus ei kuitenkaan suoraan paljasta toiminnan vaikuttavuutta.

Usein pienet toimialat kuten kirjastotoimi ovat notkeita sillanrakentajia suurten toimialojen rinnalla. Ilman niitä keskeiset kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan elinvoimaisuuteen liittyvät tavoitteet eivät ole toteutettavissa. Tästä syystäkin on tärkeää tuoda kattavasti esille kirjastotoiminnan mahdollisuuksia, hyötyjä ja vaikutuksia ja siihen liittyvää tietopohjaa ja tutkimustietoa.

Elinvoimaisessa kunnassa toimivat kirjastopalvelut ovat jatkossakin yksi kuntalaisten peruspalveluista, joista kunnat eivät voi tai haluakaan luopua.

Hyvinvointia tukevien ja ylläpitävien sivistyspalveluiden järjestämisen edellytykset ovat erilaisia eri puolilla Suomea. Alueelliset olosuhteet vaihtelevat suuresti, ja tämä on huomioitava sekä kansallisessa ohjauksessa että paikallistason päätöksenteossa. Yksi ainoa ylhäältä päin tuotu malli ei tunnu luontevalta tämän päivän Suomessa.

Kuntien elinvoimaisuuden rakentamisessa tarvitaan saavutettavia ja laadukkaita kirjastopalveluja. Kansakunnan menestyminen perustuu tietopohjaisen osaamisen ja työn soveltavaan hyödyntämiseen. Kirjastopalveluilla tarjotaan tarpeellista ja mielenkiintoista tietoa ja välitetään kertynyttä kansallista tietopääomaa kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, ja myös kunnan hyväksi. Kirjastoilla on luonteva rooli olla myös digitaalisen ajan kulttuuri- ja tietokeskuksia, joiden tiloja, aineistoja, palveluja ja osaamista voidaan hyödyntää mahdollisimman hyvin.

Vaikuttavuus – merkittävyys ratkaisee

Kuntalaisten arviot käyttämistään kirjastopalveluista ovat olleet aina korkeat. Toiminnalla on siis merkitystä. Kirjastopalveluja käyttävät kokevat, että kirjasto parantaa heidän elämänlaatuaan ja hyödyttää heitä monella muullakin tavalla. Palveluja onkin syystä kehitettävä lähipalveluina, joissa näkyvät paikallis- ja aluetason erityispiirteet ja asiakaslähtöisyys.

Toimintarakenteiden uudistamisessa tarvitaan toimialat ja jopa kuntarajat ylittäviä kestäviä ratkaisuja. Näin voidaan turvata kirjastopalvelujen säilyminen tasaveroisesti saavutettavissa olevina palvelusisältöinä asuinpaikasta riippumatta. Kirjastot ovat tottuneita tekemään yhteistyötä keskenään. Tätä yhteistyön perinnettä kannattaa laajentaa ulottumaan kunnan muihin hallintokuntiin ja toimijoihin, joiden kanssa kirjastojen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Tuloksia kannattaa dokumentoida kunnan toimintaa kuvaaviin keskeisiin seurantadokumentteihin kuten hyvinvointikertomukseen.

Miten kirjastotoiminta hyödyttää eri toimijoita? Kirjastojen vaikuttavuuden eri ulottuvuuksien esiin nostaminen on tärkeää sen ymmärtämiseksi, millä tavoin toiminnalla on merkitystä kuntalaiselle, kunnalle ja muille toimijoille. Tämän julkaisun keskeisenä tarkoituksena on antaa välineitä kirjastotoiminnan uudistamiselle ja muutosjohtamiselle sekä avata erityisesti päättäjille toiminnan suoria ja välillisiä vaikutuksia moniin keskeisiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Kirjastotoiminnan kehittäminen kuuluu ajan hermolla elävän kunnan keskeisiin hyvinvointipalveluihin.

Avainsanat: kirjasto, elinvoimaisuus, kirjastotoimi peruspalvelut, digitaaliset palvelut, sivistys, yhteistyö, vaikuttavuus, Kuntaliitto, Timo Kietäväinen

Katso myös

Katso myös

  • Kirjastojen hyötyvaikutukset tutkimusten valossa Anna Idström Kansainvälisten tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin.
  • Kirjaston kotipalvelu pitää lukutoukan tyytyväisenä Ninni Sandelius Tamperelainen Anja Kuisma on lukenut kirjoja koko elämänsä ajan. Nyt kun Anja ei enää itse pääse kirjastoon, kotipalvelu tuo kirjat Anjan luo.
  • ”Mahtava kirjasto!” – Seinäjoen Apila-kirjasto Mervi Heikkilä Seinäjoen kirjaston uudisosa Apila kutkuttaa lasten ja nuorten mielikuvitusta ja kutsuu käyttäjiä osallistumaan kirjaston toimintaan. Seinäjoella pidetään myös huolta lasten lukuinnosta.
  • Kirjasto vie säveliä, sanoja ja säkeitä vanhuksille Ninni Sandelius Tampereella kirjaston ja terveyspalvelujen yhteistyö tuo palvelut lähelle asiakasta ja edistää vanhusten hyvinvointia. Toimialat ylittävä yhteistyö saa myös uusia muotoja.
  • Metso LIVE saa kirjaston soimaan Tampereen pääkirjaston Metso LIVE -tapahtumat tarjoavat kirjastojen asiakkaille elävää musiikkia, nostavat esiin kiinnostavaa aineistoa ja tuovat uutta säpinää koko kirjastoon.
  • Määrätietoisen kirjastokansan vaellus eteläsavolaisessa korvessa Jaana Sopanen Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa kirjastotoimi on järjestetty yhteistyössä. Toenperän maalaiskirjasto toteuttaa perustehtäväänsä asiakaslähtöisesti käyttäjien hyvinvointia edistäen ja paikallista identiteettiä vaalien.
  • Kirjastoihin syntyy jokamiehen innovaatiokeskuksia Tuula Haavisto Kirjastot ovat nykyään tärkeä osa elinvoimaista kuntaa. Kirjastot inspiroivat kansalaisia kokeilemaan uutta teknologiaa, mahdollistavat luovia kumppanuuksia ja rohkaisevat verkostoitumaan. Kirjastojen työskentelyyn soveltuvat tilat, tiedonhakupalvelut ja erilaiset aineistot ovat tärkeä osa etenkin uusien yritysten alkutaivalta.
  • Pajassa kirjaston käyttäjät tarttuvat itse toimeen Ninni Sandelius Kirjastojen Pajat rohkaisevat ihmisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan omat ideansa kirjaston tarjoamilla välineillä. Yrittäjä Jussi Tuovinen sai Pajasta tukea oman keksintönsä kehittämiseen.
  • Värkkääjien paljastuksia – tervetuloa Kaupunkiverstaalle Lotta Muurinen, Virve Miettinen ja Ate Silvo Lasipalatsin Kohtaamispaikalle avautui viime viikolla Helsingin kaupunginkirjaston uusi yhteisöllinen tekijätila, Kaupunkiverstas jonne kuka tahansa voi tulla testaamaan ideoitaan. Kaupunkiverstaalla asiakkaiden käytössä ovat mm. 3D-tulostin, 3D-jyrsin, vinyylileikkuri, graafinen työpiste ja osaava henkilökunta.
  • Yhteenveto keskustakirjaston elinkeino- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista Helsingin kaupunginkanslia Helsingin keskustakirjastohankkeella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa sivistystasoon, keskustan elävyyteen ja kirjastoalan yleiseen kehitykseen.
  • Urban office tarjoaa maksutonta työ- ja kokoustilaa kirjastoissa Emmi Lahti ja Martti Lindblad Kirjastojen Urban office -tilat vastaavat asiakkaidensa ja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ne palvelevat freelancereita ja pienyrittäjiä, jotka tarvitsevat väliaikaista tilaa esimerkiksi kirjoittamis- ja toimistotöihin, verkostoitumiseen ja tapaamisiin. Urban office -palveluita on tarjolla Helsingissä, Tampereella ja Kouvolassa ja myöhemmin muun muassa Vaasassa.
  • Seutukirjasto tuo säästöjä ja vaikuttavuutta Rebekka Pilppula Joensuun seudun kirjastojen toiminta tehostui muun muassa yhteisellä hankinta- ja kuljetuspolitiikalla, maksuttomalla varauskäytännöllä ja henkilökunnan työkierrolla ja koulutuksella.
  • ”Nyt on hyvä!” – Turun pääkirjastohanke Inkeri Näätsaari Turun pääkirjastohankkeen tavoitteena oli luoda kaikille avoin ihmisten, tiedon ja kulttuurien kohtaamispaikka, jossa koko ajan uudistuvat kokoelmat ja niitä tukeva monipuolinen tapahtumaohjelmisto tarjoavat tietoa ja elämyksiä. Samalla kirjasto mahdollistaa tilan, joka on aamusta iltaan käytettävissä ilman pääsymaksua.
  • Kirjasto on uuden ajan nuorisotila Helena Sorvali ja Mikko Helander Espoon kaupunginkirjasto järjesti nuorille konsolipeliturnauksen hiihtoloman ratoksi. Vaikka lasten ja nuorten lukuinnon hiipuminen huolestuttaa, kirjastot tarjoavat heille mieluisan ja moniarvoisen paikan, jossa viettää aikaa, tavata kavereita ja tehdä itselle tärkeitä asioita.
  • Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa Tuula Haavisto Kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Ennen kaikkea tekijänoikeus- ja sananvapausasioissa ne ovat merkittäviä osallistujia myös YK:n ja erityisesti UNESCOn keskusteluissa ja kannanmuodostuksessa. Kasvava painoarvo tuo kirjastoille myös yhä enemmän julkisuutta, ja se voi olla myös negatiivista.
  • Kirjasto tarjoaa tietoa ja tilaa turvapaikanhakijoille Ninni Sandelius Kirjastot edistävät tasa-arvoa toimimalla maahanmuuttajien tukena ja kumppanina.
  • Äänikirjat kuultaviksi oman kirjaston kautta Ninni Sandelius Erikoiskirjasto Celian ja yleisten kirjastojen toteuttama Kirjasto kaikille -hanke toi äänikirjatarjonnan paikallisiin kirjastoihin kuntalaisten saataville.
  • Keskustelua kirjastojen taloudellisista vaikutuksista ja merkityksestä Timo Cantell ja Anna Idström Kirjastoilla on sekä suoraa että epäsuoraa taloudellista vaikutusta alueensa talouteen. Myös vaikeammin mitattavaa kirjastojen taloudellista merkitystä on syytä tarkastella. Kansainvälisistä tutkimuksista voi päätellä, että kirjastoihin sijoittaminen tuottaa paljon enemmän kuin niihin kuluu rahaa ja että kirjastoilla on mittavaa taloudellista arvoa käyttäjilleen. Toisaalta näihin tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
  • Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Markku Laitinen Laadullista ja määrällistä tilastotietoa yhdistelemällä saadaan arvokasta ja kokonaisvaltaista informaatiota kirjastojen vaikuttavuudesta. Siksi on tärkeää huolehtia, että arviointimittareita, tiedonkeruutyökaluja ja analyysia kehitetään jatkuvasti.
  • Kirjastopalveluiden vaikuttavuutta tutkitaan tilastollisilla työkaluilla Erkki Lounasvuori ja Matti Sarmela Vaikuttavuutta koskevat uudet tilastomittarit, analyysityökalut ja niiden visualisointi tuovat uusia näkökulmia kirjastojen kehittämiseen ja markkinoimiseen.
  • Kirjaston vaikuttavuuden ulottuvuuksia lainausdatan ja kyselytutkimusten valossa – HelMet-kirjastot Jaani Lahtinen ja Jouni Juntumaa Lainausdatan tutkiminen auttaa kirjastoja kehittämään toimintaansa niin, että se palvelee strategisia tavoitteita ja kirjaston käyttäjien tarpeita entistä paremmin.
  • Käyttäjätilastojen monipuolinen tarkastelu kohentaa kirjastojen vaikuttavuutta – Vaski-kirjastot Jaani Lahtinen, Jouni Juntumaa ja Kalle Varila Kirjastot ovat edelläkävijöitä siinä, miten digitaalista aineistoa voidaan hyödyntää oman toiminnan kuvaamisessa ja toiminnan arvioinnissa. Vaski-kirjastot Turun seudulla ovat hyödyntäneet kirjastojärjestelmänsä lainadataa yhteistyössä tutkija Jaani Lahtisen kanssa.
  • Peruspalvelujen arvioinnista työkalu kirjastojen kehittämiseen Eeva Hiltunen, Satu Ihanamäki ja Marjariitta Viiri Miten tarkoituksenmukainen on kirjastojen henkilöstörakenne? Miten kirjastojen saavutettavuus on taattu? Muun muassa näitä asioita on selvitetty aluehallintovirastojen vastuulla olevan PPA:n eli peruspalvelujen arvioinnin avulla. Tässä artikkelissa kuvaamme peruspalvelujen arvioinnin lähtökohtia, kirjastotoimen arviointikohteita ja pohdiskelemme, ovatko asiat arvioinnin vaikutuksesta muuttuneet.
  • Sähköinen hyvinvointi-
    kertomus – kuntien tiedolla johtamisen väline         Maria Salenius ja Anne Sormunen Hyvinvointikertomus tuottaa tietoa kunnan toiminnan arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. Se tekee näkyväksi myös kirjastotoimen kaltaisen pienen toimialan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.