Sivukartta

Katso myös

• Kirjastojen hyötyvaikutukset tutkimusten valossa Anna Idström Kansainvälisten tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin.
• Kirjaston kotipalvelu pitää lukutoukan tyytyväisenä Ninni Sandelius Tamperelainen Anja Kuisma on lukenut kirjoja koko elämänsä ajan. Nyt kun Anja ei enää itse pääse kirjastoon, kotipalvelu tuo kirjat Anjan luo.
• ”Mahtava kirjasto!” – Seinäjoen Apila-kirjasto Mervi Heikkilä Seinäjoen kirjaston uudisosa Apila kutkuttaa lasten ja nuorten mielikuvitusta ja kutsuu käyttäjiä osallistumaan kirjaston toimintaan. Seinäjoella pidetään myös huolta lasten lukuinnosta.
• Kirjasto vie säveliä, sanoja ja säkeitä vanhuksille Ninni Sandelius Tampereella kirjaston ja terveyspalvelujen yhteistyö tuo palvelut lähelle asiakasta ja edistää vanhusten hyvinvointia. Toimialat ylittävä yhteistyö saa myös uusia muotoja.
• Metso LIVE saa kirjaston soimaan Tampereen pääkirjaston Metso LIVE -tapahtumat tarjoavat kirjastojen asiakkaille elävää musiikkia, nostavat esiin kiinnostavaa aineistoa ja tuovat uutta säpinää koko kirjastoon.
• Määrätietoisen kirjastokansan vaellus eteläsavolaisessa korvessa Jaana Sopanen Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa kirjastotoimi on järjestetty yhteistyössä. Toenperän maalaiskirjasto toteuttaa perustehtäväänsä asiakaslähtöisesti käyttäjien hyvinvointia edistäen ja paikallista identiteettiä vaalien.
• Kirjastoihin syntyy jokamiehen innovaatiokeskuksia Tuula Haavisto Kirjastot ovat nykyään tärkeä osa elinvoimaista kuntaa. Kirjastot inspiroivat kansalaisia kokeilemaan uutta teknologiaa, mahdollistavat luovia kumppanuuksia ja rohkaisevat verkostoitumaan. Kirjastojen työskentelyyn soveltuvat tilat, tiedonhakupalvelut ja erilaiset aineistot ovat tärkeä osa etenkin uusien yritysten alkutaivalta.
• Pajassa kirjaston käyttäjät tarttuvat itse toimeen Ninni Sandelius Kirjastojen Pajat rohkaisevat ihmisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan omat ideansa kirjaston tarjoamilla välineillä. Yrittäjä Jussi Tuovinen sai Pajasta tukea oman keksintönsä kehittämiseen.
• Värkkääjien paljastuksia – tervetuloa Kaupunkiverstaalle Lotta Muurinen, Virve Miettinen ja Ate Silvo Lasipalatsin Kohtaamispaikalle avautui viime viikolla Helsingin kaupunginkirjaston uusi yhteisöllinen tekijätila, Kaupunkiverstas jonne kuka tahansa voi tulla testaamaan ideoitaan. Kaupunkiverstaalla asiakkaiden käytössä ovat mm. 3D-tulostin, 3D-jyrsin, vinyylileikkuri, graafinen työpiste ja osaava henkilökunta.
• Yhteenveto keskustakirjaston elinkeino- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista Helsingin kaupunginkanslia Helsingin keskustakirjastohankkeella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa sivistystasoon, keskustan elävyyteen ja kirjastoalan yleiseen kehitykseen.
• Urban office tarjoaa maksutonta työ- ja kokoustilaa kirjastoissa Emmi Lahti ja Martti Lindblad Kirjastojen Urban office -tilat vastaavat asiakkaidensa ja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ne palvelevat freelancereita ja pienyrittäjiä, jotka tarvitsevat väliaikaista tilaa esimerkiksi kirjoittamis- ja toimistotöihin, verkostoitumiseen ja tapaamisiin. Urban office -palveluita on tarjolla Helsingissä, Tampereella ja Kouvolassa ja myöhemmin muun muassa Vaasassa.
• Seutukirjasto tuo säästöjä ja vaikuttavuutta Rebekka Pilppula Joensuun seudun kirjastojen toiminta tehostui muun muassa yhteisellä hankinta- ja kuljetuspolitiikalla, maksuttomalla varauskäytännöllä ja henkilökunnan työkierrolla ja koulutuksella.
• ”Nyt on hyvä!” – Turun pääkirjastohanke Inkeri Näätsaari Turun pääkirjastohankkeen tavoitteena oli luoda kaikille avoin ihmisten, tiedon ja kulttuurien kohtaamispaikka, jossa koko ajan uudistuvat kokoelmat ja niitä tukeva monipuolinen tapahtumaohjelmisto tarjoavat tietoa ja elämyksiä. Samalla kirjasto mahdollistaa tilan, joka on aamusta iltaan käytettävissä ilman pääsymaksua.
• Kirjasto on uuden ajan nuorisotila Helena Sorvali ja Mikko Helander Espoon kaupunginkirjasto järjesti nuorille konsolipeliturnauksen hiihtoloman ratoksi. Vaikka lasten ja nuorten lukuinnon hiipuminen huolestuttaa, kirjastot tarjoavat heille mieluisan ja moniarvoisen paikan, jossa viettää aikaa, tavata kavereita ja tehdä itselle tärkeitä asioita.
• Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa Tuula Haavisto Kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Ennen kaikkea tekijänoikeus- ja sananvapausasioissa ne ovat merkittäviä osallistujia myös YK:n ja erityisesti UNESCOn keskusteluissa ja kannanmuodostuksessa. Kasvava painoarvo tuo kirjastoille myös yhä enemmän julkisuutta, ja se voi olla myös negatiivista.
• Kirjasto tarjoaa tietoa ja tilaa turvapaikanhakijoille Ninni Sandelius Kirjastot edistävät tasa-arvoa toimimalla maahanmuuttajien tukena ja kumppanina.
• Äänikirjat kuultaviksi oman kirjaston kautta Ninni Sandelius Erikoiskirjasto Celian ja yleisten kirjastojen toteuttama Kirjasto kaikille -hanke toi äänikirjatarjonnan paikallisiin kirjastoihin kuntalaisten saataville.
• Keskustelua kirjastojen taloudellisista vaikutuksista ja merkityksestä Timo Cantell ja Anna Idström Kirjastoilla on sekä suoraa että epäsuoraa taloudellista vaikutusta alueensa talouteen. Myös vaikeammin mitattavaa kirjastojen taloudellista merkitystä on syytä tarkastella. Kansainvälisistä tutkimuksista voi päätellä, että kirjastoihin sijoittaminen tuottaa paljon enemmän kuin niihin kuluu rahaa ja että kirjastoilla on mittavaa taloudellista arvoa käyttäjilleen. Toisaalta näihin tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
• Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Markku Laitinen Laadullista ja määrällistä tilastotietoa yhdistelemällä saadaan arvokasta ja kokonaisvaltaista informaatiota kirjastojen vaikuttavuudesta. Siksi on tärkeää huolehtia, että arviointimittareita, tiedonkeruutyökaluja ja analyysia kehitetään jatkuvasti.
• Kirjastopalveluiden vaikuttavuutta tutkitaan tilastollisilla työkaluilla Erkki Lounasvuori ja Matti Sarmela Vaikuttavuutta koskevat uudet tilastomittarit, analyysityökalut ja niiden visualisointi tuovat uusia näkökulmia kirjastojen kehittämiseen ja markkinoimiseen.
• Kirjaston vaikuttavuuden ulottuvuuksia lainausdatan ja kyselytutkimusten valossa – HelMet-kirjastot Jaani Lahtinen ja Jouni Juntumaa Lainausdatan tutkiminen auttaa kirjastoja kehittämään toimintaansa niin, että se palvelee strategisia tavoitteita ja kirjaston käyttäjien tarpeita entistä paremmin.
• Käyttäjätilastojen monipuolinen tarkastelu kohentaa kirjastojen vaikuttavuutta – Vaski-kirjastot Jaani Lahtinen, Jouni Juntumaa ja Kalle Varila Kirjastot ovat edelläkävijöitä siinä, miten digitaalista aineistoa voidaan hyödyntää oman toiminnan kuvaamisessa ja toiminnan arvioinnissa. Vaski-kirjastot Turun seudulla ovat hyödyntäneet kirjastojärjestelmänsä lainadataa yhteistyössä tutkija Jaani Lahtisen kanssa.
• Peruspalvelujen arvioinnista työkalu kirjastojen kehittämiseen Eeva Hiltunen, Satu Ihanamäki ja Marjariitta Viiri Miten tarkoituksenmukainen on kirjastojen henkilöstörakenne? Miten kirjastojen saavutettavuus on taattu? Muun muassa näitä asioita on selvitetty aluehallintovirastojen vastuulla olevan PPA:n eli peruspalvelujen arvioinnin avulla. Tässä artikkelissa kuvaamme peruspalvelujen arvioinnin lähtökohtia, kirjastotoimen arviointikohteita ja pohdiskelemme, ovatko asiat arvioinnin vaikutuksesta muuttuneet.
• Sähköinen hyvinvointi-
  kertomus – kuntien tiedolla johtamisen väline Maria Salenius ja Anne Sormunen Hyvinvointikertomus tuottaa tietoa kunnan toiminnan arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. Se tekee näkyväksi myös kirjastotoimen kaltaisen pienen toimialan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.