”Mahtava kirjasto!” – Seinäjoen Apila-kirjasto
Suomessa kaikki osaavat lukea sujuvasti ja ymmärtävät lukemaansa. Ei pidä paikkaansa. Nuorten asenne lukemiseen on käynyt yhä kielteisemmäksi. Taso on edelleen hyvä, mutta se laskee. Ero poikien ja tyttöjen lukutaidossa on suurempi kuin missään muussa OECD-maassa ja kasvaa koko ajan. Suomalaisia poikia uhkaa syrjäytyminen lukutaidosta puhuttaessa. Sama sukupuolten ero on havaittavissa maahanmuuttajien keskuudessa.
Lukutaito on kuitenkin ihmisen perusvalmius, jota tarvitaan läpi elämän. Se vaikuttaa opinnoissa ja arjessa pärjäämiseen ja antaa edellytykset hyvään elämään. Lukuharrastuksen ja sitä kautta myös lukutaidon tukeminen onkin kirjattu Seinäjoen kaupunginkirjaston toiminta-ajatukseen. Tätä perustehtäväänsä kirjasto ei saa unohtaa.
”Kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto edistää vaikutusalueellaan yksilöiden tiedollisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia. Kirjasto tarjoaa myös virkistystä ja elämyksiä sekä tukee erityisesti kaikenikäisten lukuharrastusta ja mediataitoja.”
Lukemisesta pitää tehdä houkuttelevaa. Kirjaston tiloillaan ja toiminnoillaan täytyy houkutella lapsia, aikuisia ja vanhuksia kirjallisuuden ja lukemisen ääreen. Tämä ajatus mielessämme uudistimme Seinäjoen pääkirjaston.
”Upeaa, että Apila on suunniteltu käyttäjää ajatellen, niin isoja kuin pieniä”
Seinäjoen pääkirjasto, 1965 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema rakennus, oli jäänyt kirjastotoiminnan kannalta pieneksi jo vuosikymmeniä sitten. Kun Seinäjoen pääkirjaston laajennusosaa Apilaa alettiin suunnitella vuonna 2008, sain olla hankkeessa mukana alusta asti.
Yritimme miettiä tulevaisuuden kirjaston toimintaa ja tarpeita, pohdimme työprosesseja ja logistiikkaa, ergonomiaa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Esteettiset seikat jätettiin pääsääntöisesti arkkitehtien huoleksi. Apilan suunnitteli JKMM-arkkitehdit, pääarkkitehtina Asmo Jaaksi, projektiarkkitehteina Teemu Toivio ja Aaro Martikainen sekä sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen. Apilan valmistuttua vanha pääkirjasto remontoitiin ja entistettiin sekä avattiin yleisölle keväällä 2015. Peruskorjauksen suunnitteli Arkkitehdit Mustonen Oy. Apilassa neliöitä on 3 500, Aallossa noin 1 600.
Kun Apila valmistui ja avattiin yleisölle elokuussa 2012, suosio oli valtava. 300–400 päivittäisen kävijän määristä hyppäsimme yhtäkkiä päiviin, jolloin kirjastossa kävi yli 2000 asiakasta. Myös lainausten määrä lisääntyi. Uuden pääkirjaston valmistuminen kasvatti lainojen määrää 40 prosenttia. Oli hienoa huomata, että kun kirjastotilasta tehtiin houkutteleva, tilava, sunnuntaiaukiolojen myötä entistä saavutettavampi sekä moniin tarpeisiin vastaava, lisäsi se myös ihmisten lukuharrastusta. Kokoelmia ei uuden rakennuksen myötä kasvatettu, vaan päinvastoin karsittiin.
”Tää Apilan lastenosasto on aivan kamala, kun eihän täältä saa lapsia pois millään”
Erityisesti perheiden kirjastonkäyttö lisääntyi ja muuttui Apilan myötä. Aiemmin kirjastossa lähinnä piipahdettiin. Apilan lastenosasto Piilomaa on sen vuoksi suunniteltu lukemiseen, oleiluun ja leikkiin kutsuvaksi. Lähtökohtamme oli, että halusimme osastolla kunnioittaa jotain kotimaista lastenkirjaklassikkoa. Keskusteluissa esiin nousi Lea Pennasen Piilomaan pikku aasi. Se oli ilmestymisensä aikaan poikkeuksellinen kirja. 1960-luvun lopussa lastenkirjat olivat pääasiassa arkirealistisia ja niiden tarkoitus oli ennen kaikkea kasvattaa. Mielikuvituksen riemua, jännittävää seikkailua ja hyvän ja pahan taistelua pursuava Piilomaan pikku aasi oli ilmestyessään radikaali poikkeus. Kirjailija Lea Pennasen luvalla nimesimme lastenosaston Piilomaaksi ja annoimme kirjan arkkitehdeille luettavaksi.
Apilan lastenosasto kirjataloineen kutsuu viihtymään ja lukemaan.
Arkkitehtuurin ja sadun törmäys oli hedelmällinen. Lastenosastoltamme, kirjatalojen sisältä, löytyy nyt pikku aasin seikkailun tapahtumapaikkoja. Voidakseen nauttia Piilomaasta asiakkaiden ei kuitenkaan tarvitse tuntea kirjan tarinaa, mutta se antaa lisäviehätystä kirjastokäyntiin. Erillinen satuhuone, pitkä sohva erikorkuisine istumapaikkoineen ja hyllyjen vitriinit tuovat lastenosastolle lisäviihtyisyyttä, jonka ansioista perheet viettävät kirjastossa pitkiäkin aikoja. Isät ja äidit lapsineen ja isovanhemmat lapsenlapsineen saapuvat yhdessä tarinoiden, lorujen ja laulujen ääreen. Ja melkein joka ilta kello seitsemän joku nyyhkyttää, kun on lähdettävä kirjastosta kotiin.
”Makeita juttuja, lukuluolat ja kaikki!”
Aikaisemmin nuorten aineistot sijaitsivat lasten- ja nuortenosastolla. Kysyimme nuorten toiveita ja tutustuimme vastaaviin maailmalla tehtyihin kyselyihin. Päätimme taustatyön perusteella, että nuoret tarvitsevat oman osaston. Apilassa se sijoitettiin musiikin ja elokuvien kanssa samaan tilaan, alakertaan. Osasto sijaitsee maan tason alapuolella, yhdystilassa, joka johtaa Apilasta Aallon kirjastoon.
Aikaisemmin kirjastossa kävi joitakin nuoria, jotka lukivat paljon. He piipahtivat hakemaan lukemista, mutta eivät jääneet viettämään aikaa kirjastoon. Nykyään kirjastossa oleileva nuori ei ole harvinainen näky. Päinvastoin, he ovat valloittaneet osastonsa ja viihtyvät kirjastossa.
Apilan nuortenosastoa elävöittävät lukukolot. Erimuotoiset ja -väriset tekstiilimatolla päällystetyt lukukolot kutsuvat sisäänsä. Iltapäivisin koulujen loppuminen näkyy juuri lukukolojen asuttamisena. Lukukolossa on hyvä paitsi lukea ja tehdä läksyjä, myös pelailla lautapelejä tai vain viettää aikaa kaverien kanssa.
Seinäjoen pääkirjaston nuorille suunnattu toiminta ja nuorten osallistuminen on monipuolista. Kouluyhteistyö sisältää niin vinkkausta eli kiinnostavien teosten esittelyä ja suosittelua, tiedonhallintataitojen opastusta kuin mediakasvatustakin sekä vaikkapa vanhempainilloissa vierailua. Lisäksi nuoret osallistuvat vapaa-ajallaan kirjaston tapahtumien tuottamiseen, kuten cosplay-tapahtuman ja -näyttelyn tekemiseen syksyllä 2015. Nuoret myös pyörittävät kirjaston teatteritilassa omaehtoista näytelmä-improvisaatiokerhoa. Yhteistyö kaupungin nuorisopalvelujen kanssa on lisääntynyt monikäyttöisten tilojen myötä. Nuorten hyvinvointi on sekä kirjaston että nuorisopalvelujen yhteinen missio.
”Kiitos, että sain pitää näyttelyn”
Erityisesti Apilan, mutta myös Aallon kirjastotalon remontissa pyrittiin huomioimaan asiakastoiveet ja asiakkaiden osallistaminen palvelujen tuottamiseen. Palautteen ja toiveiden systemaattisen keräämisen lisäksi teetimme opinnäytetyön Seinäjoen ammattikorkeakoulussa nuorten toiveista uutta kirjastoa kohtaan. Lisäksi luimme tutkimuksia ja artikkeleita kirjastosuunnittelusta maailmalla ja järjestimme keskustelutilaisuuksia eri asiakasryhmien kanssa.
Osallistamisen sijasta pidän kuitenkin enemmän sanasta yhteistyö, sillä sen pohjalle rakentuu paljon. Apilassa on kaksi näyttelytilaa asiakkaiden omille näyttelyille, ja tilat ovat jatkuvasti varattuina. Aallon kirjastotaloon valmistui kolmas näyttelytila, Kässärin Galleria, johon näyttelyjä tuotetaan pääasiassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Erityisesti yhteistyötä tehdään kaupungin kulttuuripalvelujen ja maakuntamuseon kanssa.
Apilan myötä kirjaston tapahtumien määrä suorastaan räjähti. Konsepti toimivaan yhteistyöhön tapahtumajärjestelyissä on ollut yksinkertainen. Kirjaston toiminta-ajatuksen mukaisiin, asiakkaille ilmaisiin tapahtumiin tarjoamme tilat ja markkinointiapua ilmaiseksi. Tarjonta on monipuolista: Yliopistokeskuksen tiedeluennot, yhdistysten avoimet elokuvaillat, lasten yliopiston luennot, erilaiset konsertit, eriaiheiset esitelmät ja jopa väitöstilaisuudet ovat löytäneet tiensä kirjastoon. Uskallan jopa väittää, että osaa näistä tilaisuuksista ei olisi ilman kirjastoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia järjestetty lainkaan. Hyllyjen välissä ja Apilan kuuluisissa kiikkutuoleissa tapahtuu myös spontaaneja kohtaamisia. Siellä pidetään palavereja, tavataan tuttuja ja keskustellaan ventovieraiden kanssa. Tila kannustaa yhteisöllisyyteen.
Aallon kirjastotalon remontin valmistuminen lisäsi entisestään yhteistyön mahdollisuuksia. Pienessä teatteritila Studiossa on entistä helpompi järjestää elokuvanäytöksiä, teatteritaiteen pienimpien oppilaiden ryhmät harjoittelevat siellä ja paikallinen 4H-yhdistys pitää Harry Potter -kuuntelupiiriä. Erityisen ylpeitä olemme soittotila Pommarista. Vanha väestönsuoja on saanut olla monena, menneinä vuosina jopa henkilökunnan tupakkahuoneena. Nyt se raivattiin romuista ja remontoitiin äänieristetyksi soittotilaksi, jonne hankittiin runsaasti soittimia. Yhteistyö paikallisen lastenkulttuurikeskus Louhimon kanssa on ollut loistavaa, ja monenikäiset ovat saaneet opastusta niin kitaroiden kuin äänentoistolaitteistojen käyttöön. Opastusten ulkopuolella soittotila instrumentteineen on asiakkaiden itsenäisesti käytettävissä ilmaiseksi.
”Lukusujuvuus, lukunopeus ja lukutaito ovat kehittyneet paljon!”
Kirjasto toimii kuntalaisten hyväksi myös kirjastojen ulkopuolella. Seinäjoki on kunnostautunut erityisesti lasten ja nuorten lukemis- ja mediakasvatushankkeissa. Kirjasto on tehnyt systemaattisesti, kattavasti ja työllistävästi yhteistyötä peruskoulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Lukusia kerhoja Etelä-Pohjanmaalle on viime vuosien hankkeista mittavin. Se kattoi lähes kaikki maakunnan kunnat. Kohderyhmänä olivat kakkos-kolmosluokkalaiset lapset, jotka tarvitsevat erityistä tukea lukemaan oppimisessa. Kirjaston toiminta kohdistuu usein niihin, jotka jo ennestään lukevat hyvin. Tutkimusten mukaan kuitenkin juuri he, joilla on lukivaikeuksia, hyötyisivät lukemisen harrastamisesta. Ongelmallista on se, että he, joille lukeminen on vaikeaa, eivät yleensä sitä harrasta.
Ajattelimme, että erityinen tilanne vaatii erityisiä toimenpiteitä ja pitkäjänteistä, toistuvaa toimintaa. Haimme hankerahaa ELY-keskukselta ja perustimme 17 heikoille lukijoille kohdennettua lukukerhoa. Kerhot kokoontuivat lukuvuoden ajan kerran viikossa. Hanketta veti osa-aikainen kerhokoordinaattori, joka myös koosti hankkeen jälkeen menetelmäoppaan lukukerhon pitämisestä. Hankkeen tavoitteena oli, että koordinaattorin kouluttamat kerhonvetäjät vievät lukukerhosanomaa eteenpäin ja että kerhoja jatketaan myöhemmin koulujen omalla kerhorahoituksella. Monissa kunnissa näin on tapahtunutkin. Seinäjoella kerhot jatkuvat koulun omana, kirjaston tukemana toimintana.
Palautteet lukukerhoista olivat rohkaisevia. Vaikka meillä ei ole esittää tutkimuksellista näyttöä kerhojen vaikutuksesta esimerkiksi lukusujuvuuteen, oli se monissa palautteissa mainittu. Kerhojen tärkein tavoite oli positiivisen asenteen luominen lukemista kohtaan, ja kerhonvetäjien mielestä kerholaisten asenteissa todella tapahtui muutoksia lukuvuoden mittaan. Hankkeen materiaalit ovat jaossa ja toivottavasti helposti käyttöönotettavissa Opinkirjon verkkosivuilla. Painettua Kerhosta lukukipinä -menetelmäopasta on pyynnöstä lähetetty ympäri Suomea. Tukemalla heikosti lukevien lasten lukuharrastusta esimerkiksi kerhotoiminnan avulla yhdessä koulujen kanssa ollaan kirjastotyön tärkeässä ytimessä, jossa ovat sekä lukutaito että tasa-arvo.
”Här var vi! Första stoppet i Finland, bara fantastisk”
Apila-kirjasto edustaa modernia, korkeatasoista arkkitehtuuria. Se myös sijaitsee arkkitehtonisesti kansainvälisesti merkittävän Aalto-keskuksen vieressä. Pääkirjaston kokonaisuudessa on onnistuneesti yhdistetty laajennusosa tarkasti suojeltuun rakennukseen. Ei ihme, että turisteja ympäri maailmaa riittää. Olemme ottaneet vastaan ja opastaneet kirjastolaisten ryhmiä niin Kanadasta, Yhdysvalloista kuin Australiastakin, monista Euroopan maista puhumattakaan. Vieraskirjaa lukemalla huomaa, että myös itsenäisiä kävijöitä on ollut ympäri maailmaa. Kirjastoihmisten lisäksi Aallon ja Apilan kokonaisuus kiinnostaa myös arkkitehtuurin ystäviä. Olisi mielenkiintoista tutkia Aalto-keskuksen ja Apilan merkitystä alueen matkailulle – ja sitä kautta alueen yrittäjille!
Kun seinäjokisille tulee vieraita joko ulkomailta tai muualta Suomesta, he tuovat vieraansa tutustumaan kirjastoon. Asiakaspalvelussa ei voi välttyä kuulemasta kehuvia lauseita ja niistä välittyvää ylpeyttä, jolla paikalliset esittelevät omaa kirjastoaan. Apila on heidän mielestään kuin Eurooppa keskellä Seinäjokea, kuten eräs asiakas avajaispäivänä totesi. Myös TripAdvisor-matkailusivustolla matkailijat ovat itse määritelleet Seinäjoen mielenkiintoisimmaksi matkailukohteeksi kirjasto Apilan. ”Best place in Seinäjoki!”
Artikkelin sitaatit on poimittu asiakaspalautteista.
Lisää aiheesta
- Tutustu Kerhosta lukukipinä -oppaaseen, jonka avulla innostetaan lapsia lukemaan.
