Määrätietoisen kirjastokansan vaellus eteläsavolaisessa korvessa
Turun yliopistossa ylikirjastonhoitajana toiminut Volter Kilpi kirjoitti aikanaan alaiselleen työtodistuksen, jossa luki: Neiti N. N. on osoittanut työssään olleensa valpas ja sitkeä. Nämä ovatkin verrattomia ominaisuuksia, jotta jaksaa sietää huonoa palkkausta ja jatkuvaa pilkantekoa.
Eräänä tavallisena työpäivänä Joroisten, Juvan ja Rantasalmen (JJR) kirjastonjohtajat ryhtyivät kirjastonjohtaja Päivi Lehmusvuoren aloitteesta valmistelemaan yhteistä kirjastostrategiaa. Tuloksena oli – strategia jos toinenkin.
JJR Aluekirjastostrategia 2005–2015 työstettiin vuosina 2005–2006, ja se hyväksyttiin kuntien lautakunnissa keväällä 2006. Toiminta-ajatuksena oli kustannustehokkaiden ja tasa-arvoisesti saatavien kirjastopalvelujen tuottaminen JJR-kunnissa.
Strategian tavoitteena oli yksi kirjasto, jolla on kolme kiinteää toimipistettä sekä yhteinen kirjastoauto, joka palvelee kahdessa vuorossa kolmen kunnan alueella. Toimipisteiden henkilökunta, kirjastojärjestelmä, hallinto ja hankinta olisivat yhteisiä. Henkilökunnan määrä olisi lähellä opetusministeriön asettamia vähimmäistavoitteita.
Jo ennen kaikkien kunnan toimialueiden JJR-palvelutuotannon alkamista vuonna 2008 kirjastotoimet ryhtyivät toimiin tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2006 päätettiin, että henkilöstökoulutuksia järjestetään kolmesti vuodessa. Vuonna 2007 toteutettiin yhteinen tietokanta, yhteinen tietotekninen infrastruktuuri ja uusi yhteinen kirjastoauto Jasso Toenperä. Työnjako sovittiin kirjaston johtotiimissä vuonna 2007 ja vuonna 2008 perustettiin työtiimit ja henkilökunta siirtyi Joroisten kunnan palvelukseen. Samana vuonna Joroisissa ja Juvalla otettiin käyttöön lainausautomaatit.
Kuinkas sitten kävikään...
Kunnallisvaaleissa 2008 Joroisten valtuuston voimasuhteet muuttuivat ja valtaan tulivat ryhmät, jotka ajoivat eroa JJR-yhteistyöstä. Syntyi JJR-kuntien kirjastostrategia 2010–2012 ja toimintasuunnitelma 2013–1015, missä toiminta-ajatuksena oli taata kustannustehokkaat ja tasa-arvoisesti saatavat kirjaston peruspalvelut JJR-allianssikuntien asukkaille. Uusina asioina esitettiin, että kirjasto on myös kohtaamispaikka ja että kestävän kehityksen periaatteet huomioidaan kaikessa toiminnassa.
Poliittisen päätöksenteon paineissa visiota ja tavoitetta oli vaikeampi muotoilla. Strategiassa esitettiin kolme vaihtoehtoista visiota: JJR-kirjasto jatkaa, JJR-kirjasto jatkaa osana suurempaa seutukirjastoa tai JJR-kirjastoa hajoaa.
Toimenpiteissä vuosina 2010–2012 keskityttiin henkilöstön ja tiimityöskentelyn, senioripalvelujen, ekologisuuden, automaation, koulun ja kirjaston yhteistyön sekä kuntalaisten yhteisen tilan kehittämiseen. Päätöksen uudesta aineistotietokannasta ja mahdollisesti myös uudesta yhteistyön suunnasta ennakoitiin syntyvän vuonna 2013.
JJR-ero sitten tulikin vuoden 2012 lopussa.
Kirjastohenkilöstö ilmoitti, että heidät saa eroon toisistaan vain moottorisahalla. Yhteisen kirjastoauto Jasso Toenperän kohtaloa myös pohdittiin. Joroinen olisi todennäköisesti saanut keskiosan.
Kunnat eivät pilkkoneet kirjastokansaansa moottorisahalla
JJR-palvelutuotantoyhteistyö päättyi vuoden 2012 lopussa. Kirjastotoimi sai kuitenkin jatkaa yhteistä palvelutuotantoa Joroisten kunnan toimiessa tuottajakuntana. Joroinen solmi kahdenkeskiset palvelutuotantosopimukset Juvan ja Rantasalmen kuntien kanssa, ja vuoden 2013 alussa syntyi Toenperän kirjasto.
Eteläsavolaiset kirjastonjohtajat pohtivat yhdessä kirjastojen tulevaisuutta, ja näistä pohdinnoista syntyi Toenperän kirjaston toimintasuunnitelma vuoteen 2017. Sen tavoitteena on eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Eteläsavolaisella kirjastoasiakkuudella tarkoitetaan sitä, että kiinteämmällä yhteistyöllä Etelä-Savon kirjastojen asiakkaita voidaan palvella paremmin paikallisesti. Yhdessä kirjastot pystyvät turvaamaan kattavat fyysisten aineistojen kokoelmat ja logistiikkaa kehittämällä nämä aineistot saadaan tehokkaasti asiakkaiden käytettäväksi. Yhteinen verkkokirjasto mahdollistaa tehokkaan verkkoaineistojen käytön kaikille asiakkaille.
Toimenpiteet vuosina 2013–2017 ovat Etelä-Savon yhteinen kirjastojärjestelmä, yhteinen kokoelma ja logistiikka eli eteläsavolainen kirjastoasiakkuus. Lisäksi Toenperän kirjaston tulisi kehittää kirjastopalvelujen laadun arvioinnin työkalu, joka toimisi myös ostosopimusten arvioinnin apuvälineenä.
Tähän mennessä tavoitteista on toteutumassa Etelä-Savon (ja Pohjois-Savon eteläosan) kirjastojen toteuttamana yhteinen avoimen lähdekoodin kirjastojärjestelmä. Se otetaan käyttöön hankkeeseen osallistuvissa kirjastoissa portaittain loppuvuoden 2015 aikana.
Korpitaipaleemme opetuksia
Kirjastoammattilaisten on osattava kertoa päättäjille, miten kirjastopalveluja pitää kehittää, mitä kehittäminen vaatii ja mitä seuraa ja kenelle, ellei kirjastoa kehitetä. Tietotulvan vuoksi jatkuva täsmätiedotus on välttämätöntä.
Kirjastohenkilöstön on syytä olla tarkkana tavoitteita asettaessaan, sillä luottamushenkilöiden hyväksymät tavoitteet on usein helppo saavuttaa. Kirjastohenkilöstön ennakoiva, verkostomainen toimintatapa ja tiedon jakaminen nimittäin helpottavat taivalta kohti tavoitteita. Kannattaa hankkia tai kasvattaa kirjastoille myötäsukainen sivistysjohtaja ja luottamushenkilöstö. Kannattaa myös hankkiutua eroon kirjastonhoitajien pahimmista vioista: kiltteydestä ja nöyryydestä.
Luottamushenkilöiden kannattaa luottaa motivoituneisiin ja ennakoiviin kirjastoammattilaisiin kirjastopalvelujen toteuttamisessa. Tunnuslukuja kannattaa seurata, jottei matkaan satu vapaamatkustajia. Vapaamatkustajaksi voitaneen kutsua kuntaa, joka ei käytä aineiston hankintaan ja kirjastopalvelujen tuottamiseen suurin piirtein samaa summaa kuin muut palvelutuotantoon osallistuvat kunnat. Toenperän kirjaston tunnuslukuja on seurattu koko yhteisen taipaleen ajan:
| Keskiarvo Suomi 2014 |
Joroi- nen 2012 |
Joroi- nen 2013 |
Joroi- nen 2014 |
Juva 2012 |
Juva 2013 |
Juva 2014 |
Ranta- salmi 2012 |
Ranta- salmi 2013 |
Ranta- salmi 2014 |
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjasto- käynnit /as. |
9,29 | 8,36 | 8,34 | 9,12 | 12 | 11,32 | 11,39 | 12,55 | 12,76 | 12,09 |
| Lainat /as. | 16,76 | 15 | 15,89 | 13,58 | 18,7 | 17,59 | 18,32 | 18,81 | 19,42 | 17,67 |
| Kirjasto- aineisto- kulut €/as. |
6,90 | 9,39 | 10,51 | 9,92 | 11,1 | 11 | 10,94 | 10,54 | 9,81 | 8,97 |
| Taloudelli- suusluku |
1,48 | 1,68 | 1,68 | 1,68 | 1,42 | 1,59 | 1,47 | 1,53 | 1,58 | 1,70 |
Vertailukohtana on pidetty Suomen yleisten kirjastojen keskiarvoa samoissa tunnusluvuissa (tilastot.kirjastot.fi).
Palvelujen laatua on seurattu ja arvioitu kulloisenkin OKM:n antaman yleisten kirjastojen laatusuosituksen perusteella. Kirjastojen talousarviot on tuotteistettu eli kaikki palvelun tuottamiseen käytetyt eurot sisältyvät kirjaston tuotteen (aukiolotunti) hintaan.
Vaikuttavuus, panokset, laatu, tuloksellisuus
Kirjastonhoitaja: Arvoisa Toenperän kirjaston asiakas Matti, kuinka sinun mielestäsi pitäisi arvioida kirjastopalvelujen vaikuttavuutta?
Asiakas Matti: Minusta kirjastopalvelujen vaikuttavuutta tulisi arvioida suhteessa kuntalaisen psykofyysiseen kokonaishyvinvointiin.
Kirjastonhoitaja: ??!!
Toenperän kirjaston toimintaa on arvioitu kuntien talousarvioissa ja kirjaston toimintasuunnitelmissa taloudellisten panosten ja suoritteiden näkökulmasta. Kuntatalouden säästöpaineiden vuoksi muissa yhteyksissä on tarkasteltu kokoelman, henkilöstön ja tilojen merkitystä kirjastopalvelujen laatuun. Yleensä lopputulema päätöksenteossa on ollut, että yhden osa-alueen panoksen ja laadun laskeminen vaikuttaa välittömästi kirjastopalveluiden laatuun kokonaisuudessaan. Siksi suuret leikkaukset on jätetty tekemättä.
Panos–tuotos-analyysi on tehty ainoastaan kirjastoautotoiminnan osalta säästötoimien uhatessa kesällä 2015. Kirjastonjohtaja Jenni Jorun selvityksen mukaan kirjastoauto Jasso Toenperän tuotos vuonna 2014 oli 713 prosenttia, kun tuotoslaskelma on puutteellinen, mutta kaikki menot on laskettu mukaan. Laskelma perustuu aineiston keskimääräiseen hankintahintaan, joka kerrotaan lainauskierrolla. Tuotoksesta vähennetään menot ja erotus jaetaan menoilla.
Vaikuttavuuden arviointia kuntatasolla ei Toenperällä ole tehty. Edellä esitetyn asiakkaan mielipiteen perusteella tehtävä saattaa ylittää keskiverron maalaiskirjaston resurssit. Asiakaslähtöisesti toimiva maalaiskirjasto vaikuttaa myönteisesti yhteisöönsä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja hyvinvointiin.
Kirjasto ehkäisee syrjäytymistä tarjoamalla ilmaisen verkkoyhteyden ja verkkotyöasemia. Lisäksi kirjasto edistää lukutaitoa.
Yleiset kirjastot toimivat maaseutumaisissa kunnissa paikallisen identiteetin ylläpitäjinä ja lähes ainoina paikallisen tiedon ja kulttuurin tallentajina. Maalaiskirjastotkin ovat osaltaan vaikuttamasta sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumiseen, kulttuurisen perustan vahvistumiseen sekä hyvinvoinnin, osaamisen ja kilpailukyvyn lisääntymiseen.
Kuinka tätä sitten mitattaisiin? Kuvittele kuntasi ilman yleistä kirjastoa.
Kirjastonhoitajat ilahtuvat yleensä erikoisista tehtävistä. He nauttivat päästessään pyydystämään jotakin. Vapaa-ajallaan monet heistä lukevat laadukkaita dekkareita. Useimmat ovat myös kissaihmisiä, mitä on jo vaikeampi selittää.
