Käyttäjätilastojen monipuolinen tarkastelu kohentaa kirjastojen vaikuttavuutta – Vaski-kirjastot

Lainadatan hyödyntäminen lähti liikkeelle pääkaupunkiseudun kirjastoissa, kun tutkija Jaani Lahtinen aloitti yhteistyön HelMet-kirjastojen kanssa vuonna 2009. HelMet-kirjastoissa saatuja tuloksia esiteltiin Turussa Suomen IFLA-konferenssin (International Federation of Library Associations and Institutions) satelliittikokouksessa vuonna 2012. Turun silloinen kirjastotoimenjohtaja Inkeri Näätsaari kiinnostui menetelmästä, ja Lahtisen yhteistyö Turun-seudun Vaski-kirjastojen kanssa alkoi vuonna 2013.

Käyttäjät ja kokoelmat

Vaski-projekti käynnistyi lokakuussa vuonna 2013. Sen tavoitteena oli käyttäjien ja kokoelmien osuvampi kohtaaminen. Kirjastokohtaisten raporttien avulla tarkastellaan kirjastojen vaikutusalueita, näiden alueiden väestörakenteita sekä kirjastojen kokoelmien suhdetta käyttäjien ikärakenteeseen ja kiinnostuksen kohteisiin.

Vaski-kirjastojen aineistotietokannasta on otettu puolivuosittain läpileikkaus. Otanta on sisältänyt nidekohtaiset tiedot kokoelmasta, lainassa olevan aineiston lainaajien ikäryhmän, sukupuolen ja karttaruudun.

Dataa on käsitelty kulloisenkin kysymyksenasettelun edellyttämällä tavalla. Tulokset on visualisoitu graafeina ja teemakarttoina. Kysymyksenasettelu on ollut alkuvaiheen suurimpia haasteita. On tärkeää kehittää päätöksenteon tukemisen kannalta olennaisia tiedon tuottamis- ja visualisointitapoja.

Tähän mennessä dataa on perusraporttien lisäksi tarkasteltu muun muassa seuraavista näkökulmista:

• kokoelmien keski-ikä ja kirjastojen vetovoimaisuus
• kahta vuotta vanhemman aineiston kuljetukset kunnittain
• kaunokirjallisuuden genret ja niiden kysyntä ja tarjonta
• aineistolajien kysyntä ja tarjonta
• muunkielisten aineistojen käyttö alueittain.

Alla on kuva aineistolajien kysynnästä ja tarjonnasta Vaski-kirjastoissa keskimäärin. Vastaavat graafit tehtiin jokaisen kirjaston osalta.

Tilastoja käytetään ensisijaisesti toiminnan suunnitteluun, mutta toinen tärkeä osa-alue on medialle tai päättäjille suunnattu viestintä. Alla on kaksi kuvaa, jotka voisivat hyvinkin herättää keskustelua: vasen kartta kertoo, missä musiikkia kuunnellaan, oikea kartta puolestaan, missä sitä soitetaan ja lauletaan itse. Viestinnälliset mahdollisuudet ovat toistaiseksi jääneet toiminnansuunnittelun kannalta olennaisen tiedon tuottamisen varjoon, mutta työ viestinnän kehittämiseksi on aloitettu.

Tietoa lainaajien mieltymyksistä

Lainassa olevaa aineistoa tutkimalla määrittelimme aluksi, mistä aihepiireistä alueemme ihmiset ovat kiinnostuneita minäkin ikäkautena. Aineisto on ryhmitelty noin 50 aihepiiriin. Ikäkausijakomme on molemmille sukupuolille sama: 0–6-vuotiaat, 7–14-vuotiaat, 15–17-vuotiaat, 18–29-vuotiaat, 30–49-vuotiaat, 50–64-vuotiaat, 65–74-vuotiaat ja yli 75-vuotiaat.

Graafeista voimme nähdä esimerkiksi, että teini-ikäisiä nuoria miehiä kiinnostaa sarjakuvien lisäksi rock’n’roll ja liikunta, hieman iäkkäämpiä rouvia puolestaan esimerkiksi käsityöt, matkailu ja elämäkerrat. Ikä- sukupuolikohtaiset kiinnostuksen kohteet ovat hyödyllistä informaatiota, jos samat ryhmät potentiaalisista ja nykyisistä laina-asiakkaista saadaan selville alueittain.

Seuraavaksi määriteltiin jokaisen Vaski-kirjaston vaikutusalue ja tutkittiin sen väestörakennetta sekä kirjastonkäyttäjien aktiivisuutta: mitkä ikäryhmät paikallinen kirjasto tavoittaa, mitkä puolestaan etsivät kirjastopalveluja laajemmalti. Perusraportoinnin tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa kunkin kirjaston vaikutusalueen nykytilasta päätöksenteon ja suunnittelun tueksi.

Kirjastokohtaiset raportit, esimerkkinä Nousiainen

Kirjaston vaikutusalue muodostuu niistä karttaruuduista, joilla tehdyistä lainoista suurin osa kohdistuu Nousiaisten kirjastoon. Kartalla näkyy väestön määrä jokaisella vaikutusalueen ruudulla.

Taulukko 4 kertoo oman kirjaston vaikutusalueen väestöryhmien aktiivisuudesta suhteessa alueen ikäryhmän kokoon. Vihreä pylväs kertoo Nousiaisten pääkirjaston vaikutusalueelta omaan kirjastoon asioineen lainaajajoukon ikäryhmittäiset markkinaosuudet. Punainen pylväs kertoo Nousiaisten pääkirjaston vaikutusalueelta mihin tahansa verkoston kirjas-toon suunnanneen lainaajajoukon ikäryhmittäiset markkinaosuudet. Sininen pylväs kertoo koko Vaski-alueen ikäryhmittäiset markkinaosuudet. Pylväitä vertailemalla voi päätellä, mitkä väestöryhmät omalla vaikutusalueella ovat aktiivisia paikallisen kirjaston ja kirjastoverkoston lainapalveluiden käyttäjiä ja mitkä väestöryhmät ovat passiivisia.

Nousiaisten pääkirjasto näyttää tavoittavan erityisen hyvin 15–17-vuotiaita nuoria miehiä sekä 65–74-vuotiaita naisia. Muut ikäryhmät etsivät enemmän tai vähemmän palveluja myös muista Vaski-alueen kirjastoista.

Projektimme ensisijaisena tavoitteena oli antaa työkaluja kokoelmatyön avuksi. Niinpä kartoitimme vielä aihepiireittäin kunkin kirjaston kokoelmatarjonnan suhteessa Vaski-kirjastojen keskimääräiseen tarjontaan. Ovatko kirjastot kenties profiloituneet jollakin tavoin tai näkyykö yhteisiä trendejä kokoelman muodostamisessa?

Sitten tutkimme kunkin kirjaston kokoelmatarjontaa suhteessa sen kysyntään – eli siihen, mitä aineistoja vaikutusalueen ihmisillä on lainassa. Vertailemalla ikäryhmittäisiä kiinnostuksen kohteita kirjaston tarjoaman aineiston painopisteisiin ja kysynnän korostumiin voimme pohtia, mihin suuntaan kokoelmia tulisi kehittää.

Nousiaisten pääkirjaston osalta näyttää, että siellä on tarjolla keskimääräistä enemmän liikuntaa ja urheilua sekä kädentaitoja käsittelevää aineistoa. Sarjakuvien ja rockin tarjonta ja kysyntä näyttäisivät olevan tasapainossa, matkailualan kirjallisuutta on hyvin tarjolla mutta käsityö- ja urheilukirjallisuuden kysyntä on suurempaa kuin tarjonta. Löytyisikö tästä selitys siihen, miksi kirjasto on koukuttanut nuoria miehiä ja iäkkäitä naisia?

Mietittäväksi jää myös, kannattaako kirjaston panostaa jo saavutettujen ryhmien tarpeisiin vai kenties kehittää niiden aiheryhmien tarjontaa, joita nyt haetaan enimmäkseen muista kirjastoista.

Voimme huomata, että tieto lisää tuskaa: valmiiden vastausten sijaan saamme uusia kysymyksiä pohdittavaksi. Olennainen kysymys onkin, miten lisätä kokonaisuutena kirjastopalveluiden käyttöä ja mikä on yksittäisen kirjaston mahdollisuus vaikuttaa kokoelmallaan aktiivisuuden kasvuun. Kirjastopalveluita kehitetään joka tapauksessa koko ajan, ja nyt luotu tarkastelutapa mahdollistaa tehtyjen päätösten tuloksellisuuden seurannan.

Työpajat jatkavat kehitystyötä

Olemme siis tehneet otannan tietokannasta puolivuosittain ja saaneet niiden perusteella Gispositiolta aina uudet raportit. Olemme tallentaneet ne Vaski-ekstranetiin projektin omalle sivulle kaikkien käyttöön.

Aina raporttien valmistuttua olemme kokoontuneet pohtimaan niitä yhdessä eritasoisissa työpajoissa – milloin kokoelmatyötä tekevien kesken, milloin kirjastotoiminnasta vastaavien. Aluksi mietimme paljon, mihin kysymyksiin ylimalkaan voi etsiä vastauksia näillä uusilla työkaluilla, ja muokkasimme esimerkiksi Helmetin käyttämän aihepiirijaon enemmän omia tarpeitamme vastaavaksi.

Työpajoissa on keskusteltu raporttien taustoista ja tulkinnoista, tarkennettu datan käsittelytapoja, etsitty keinoja kirjaston vaikuttavuuden esittämiseen ja löydetty uusia kysymyksenasetteluja analyysien kohteeksi.

Vaski-verkoston tarkastelua

Tilastotyökalua voidaan hyödyntää myös koko kirjastoverkoston tutkimisessa. Kirjastojen paikallista vahvuutta koko Vaski-verkoston alueella voidaan tarkastella teemakarttana. Se esittää värisymbolilla sen, kuinka suuri osuus lainoista kunkin kirjaston ensisijaisella vaikutusalueella suuntautuu paikalliseen kirjastoon. Luku kuvaa paikalliskirjaston vetovoiman vahvuutta omalla alueellaan. Kartta 5:sta havaitaan, että paikallisen vahvuuden erot ovat suuria, alle 10 prosentista yli 90 prosenttiin.

Seuraava kaavio kuvaa kokoelman iän (julkaisuvuosi) suhdetta siihen, kuinka suuri osa lainoista suuntautuu paikalliseen kirjastoon. Aineisto kertoo kunkin kirjaston hyllyssä olevan kokoelman keskimääräisen julkaisuvuoden.

Trendi on selvä: Mitä vanhemmasta aineistosta on kyse, sitä paremmin paikallinen kirjasto kykenee palvelemaan. Mitä tuoreempi tai ohuempi kokoelma, sitä enemmän asiointivirrat menevät jonnekin muualle kuin paikalliseen kirjastoon.

Kaunokirjallisuuden genret

Kaunokirjallisuutta on tilastoissa tarkasteltu yhtenä suurena kokonaisuutena, kun tietokirjallisuuden käyttöä on voitu tutkia yksittäisen luokankin tarkkuudella. Eräässä työpajassa nousi esiin ajatus, että voisimme analysoida kaunokirjallisuuden käyttöä tarkemmin Suomen kirjastoseuran fiktioryhmän tekemän luokittelun pohjalta. Genret eivät ole systemaattisesti käytössä Vaski-kirjastoissa eikä niitä ole systemaattisesti tietokannassa. Suomen- ja ruotsinkielinen kaunokirjallisuus on kuitenkin asiasanoitettu kattavasti vuodesta 2000 lähtien, joten määrittelimme genret niiden avulla.

Yllä olevassa taulukko 9:ssä on esimerkkinä genreihin kohdistuva kysyntä ja tarjonta Turun pääkirjastossa syksyn 2014 otannan perusteella. Nollan alapuolella kysyntä on tarjontaa suurempi.

Asiaa voidaan tietenkin esitellä myös mediaystävällisemmässä muodossa – alla olevassa kartta 10:ssä on kuvattu eroottisen kaunokirjallisuuden suhteellinen suosio Vaski-alueella.

Aineistokuljetukset kirjastojen välillä

Vaski-kirjastoilla on yksi ja yhteinen varausjono, ja aineistoja kulkee ristiin rastiin aluetta merkittäviä määriä. Halusimme selvittää, mitä kuljetetaan, mistä ja minne, jotta voisimme pohtia Vaski-kirjastojen kokoelmia kokonaisuutena. Olisiko taloudellisempaa hankkia paljon kuljetuksessa olevaa aineistoa lisää sinne, missä on kysyntää? Jätimme uutuudet, parin vuoden ikäisen aineiston, analyysin ulkopuolelle, koska niitä varataan uutuutensa vuoksi.

Kävi esimerkiksi ilmi, että Raisiosta kuljetetaan Turkuun runsaasti yhteiskunnallista ja filosofista kirjallisuutta ja Turusta puolestaan Raisioon kuvakirjoja ja romaaneja. Kuinka yksioikoisesti ja voimallisesti uskaltaisimme alkaa muuttaa hankintamääriä näillä aihealueilla?

Muunkielisten aineistojen käyttö

Yhdeksi mielenkiinnon kohteeksi nousi muun kuin suomenkielisen aineiston käyttäjät ja kokoelmat. Esimerkkinä on Nummen kirjaston ruotsinkielinen kokoelma. Nummi on Turun suurin lähikirjasto ja Vaskin neljänneksi suurin kirjasto kaiken kaikkiaan.

Yllättäen kävi ilmi, että Nummen vaikutusalueen lainaajilla on enemmän ruotsinkielistä aineistoa lainassa kuin kirjastolla on kokoelmissaan.

Näistä suuren osan asiakkaat ovat itse hakeneet muista kirjastoista, mutta suuri osa on myös varattu ja toimitettu kuljetuksina. On tärkeää mainita, että Nummi on opiskelijoiden suosima kirjasto, joka sijaitsee suhteellisen lähellä Turun pääkirjastoa. Valtaosa ruotsinkielisestä aineistosta oli myös peräisin sieltä.

Tilastotyökalun hyödyntämistä jatketaan

Tänä vuonna väestökartta-aineistot on siirretty Kirjastot.fi-palvelimelle omaan portaaliin, jonka kautta ne ovat kätevästi kirjastojen käytettävissä. Ikäkausiryhmittäiset kiinnosteet ja kirjastokohtaiset kysynnän ja tarjonnan raportit toimitetaan edelleen erikseen. Raportointipalvelua käsitellään tarkemmin tässä julkaisussa Erkki Lounasvuoren ja Matti Sarmelan artikkelissa.

Sivustoon on myös lisätty kolme vaikuttavuusmittaria:

• markkinaosuus: miten hyvin paikallinen väestö on aktivoitunut kirjastopalvelujen käyttäjäksi
• paikallinen vahvuus: miten iso osa kirjaston käytöstä kohdistuu paikalliseen kirjastoon
• kiertonopeusmittari: miten iso osa kirjaston aineistosta oli otantahetkellä lainassa.

Vuonna 2016 Vaskissa paneudutaan muun muassa kirjaston kehityksen ja muutoksen visualisoimiseen aikajanalla. Helmetin piirissä tutkaillaan tarkemmin kellutuksen eli kirjastokohtaisista kokoelmista luopumisen vaikutuksia kirjastojen toimintaan ja aineistojen liikkumiseen.

Vaskissa uusi tilastosovellus on otettu käytännön työkaluksi eritoten kokoelmatyössä. Jatkossa sovellamme sitä enenevässä määrin myös johtamisen, suunnittelun ja viestinnän apuneuvona.

Lisää aiheesta

• Lisätietoja osoitteesta: vaski.wordpress.com/kayttajat-ja-kokoelmat

Avainsanat: kirjasto, Vaski-kirjastot, Jaani Lahtinen, Kalle Varila, Jouni JuntumaaTurun seutu, Turku, vaikutusalue, lainausmatka, käyttäjätilastot, vaikuttavuus, käyttäjät, kokoelmat, Nousiainen