Sähköinen hyvinvointi-
kertomus – kuntien tiedolla johtamisen väline
Sähköinen hyvinvointikertomus (SHVK) on verkossa toimiva kuntien tiedolla johtamisen työväline. Se tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä kunnan toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin erityisesti strategisella tasolla.
Työväline ohjaa kunnan johdon toteuttamaa hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessia. Sähköinen hyvinvointikertomus jakaantuu päättyvän valtuustokauden tai vuoden arviointiin, tulevan valtuustokauden tai vuoden suunnitteluun sekä kunnanvaltuuston käsittelyyn ja hyväksymiseen.
Sähköinen hyvinvointikertomus on kehitetty vuosina 2009–2014 Terveempi Pohjois-Suomi 2 (TerPS2) -hankkeessa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehitysohjelman (KASTE) rahoituksella. Työväline tukee terveydenhuoltolain (1326/2010) toimeenpanoa. Laki velvoittaa kuntia valmistelemaan kerran valtuustokaudessa laajemman hyvinvointikertomuksen. Kunnanvaltuustolle tulee raportoida kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta vuosittain.
Työvälineen omistajuus siirtyi marraskuussa 2014 Suomen Kuntaliitolle. Mukana kumppanina on Kuntaliitto Konserniin kuuluva Finnish Consulting Group (FCG). Työväline on parhaillaan uudistumassa, ja uusi versio avautuu kuntien käyttöön loppuvuodesta 2015.
Uusi sähköinen hyvinvointikertomus mahdollistaa suurten tietomassojen yhdistelyn. Siihen on yhdistelty kaikki keskeiset kuntakohtaisesti saatavissa olevat indikaattorit, joita kerätään kansallisesti. Lisäksi kunnalla on mahdollisuus itse lisätä indikaattoreita, joiden avulla voi arvioida asetettuja hyvinvointitavoitteita. Uusi versio mahdollistaa myös hyvinvointitiedon visualisoinnin erilaisten kuvaajien ja vertailukuvioiden avulla.
Kirjastojen osalta kunta voi lisätä tietokantaan indikaattoreita muun muassa tiedot hankinnoista, lainaajista, fyysistä käynneistä/asukas, verkkokäynneistä/asukas sekä kirjaston nettokäyttökustannuksista/asukas. Näiden indikaattoritietojen sekä sanallisen kuvauksen kautta voidaan päätöksentekoon välittää myös kirjastoihin liittyvää tietoa. Tiedon kautta voidaan arvioida kunnan onnistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Myös oman kunnan vertailu toisiin kuntiin on mahdollista.
Kirjastotoimi näkyväksi päätöksentekijöille – mitä pieni toimiala hyötyy?
Kunnassa kaikki hallinnonalat kantavat vastuuta kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä. Hyvinvoinnin edistämisen haasteet on tärkeä huomioida tasavertaisina taloudellisten haasteiden rinnalla. Hyvinvointitiedolla johtaminen nähdään strategisen kuntajohtamisen keskeisenä tekijänä. Hyvinvoinnin näkökulmaa toteutetaan kunnan strategisessa johtamisessa ja kuntastrategian toimeenpanossa. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategian laadinnassa tulee ottaa huomioon eri näkökulmia, kuten kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen (39§). Kuntalainen ja kuntalaisen hyvinvoinnin huomioiminen yhdistyy tulevaisuudessa täten kiinteäksi osaksi kuntien perustoimintaa.
Kuntalaki velvoittaa kuntia myös arvioimaan palveluja. Tällöin tarkoitetaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointia sekä muuta välitöntä ja valtuuston päätöksenteon kannalta tarpeellista arviointia. Kirjastolain mukaan ”kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä”. Tässä työssä sähköinen hyvinvointikertomus indikaattorisisältöineen voi toimia erinomaisena tukena.
Kunnissa toimii poikkihallinnollisia hyvinvoinnin kokonaiskoordinaatiosta vastaavia ryhmiä. Niin sanottuna hyvinvointiryhmänä toimii joko kunnan johtoryhmä, laajennettu johtoryhmä tai erillinen ryhmä, jossa on yleensä vähintään yksi johtoryhmän jäsen. Useimmissa kunnissa ryhmän puheenjohtajana toimii kunnanjohtaja tai jonkin toimialan johtaja. Ryhmä valmistelee yhteistyössä valtuustolle hyvinvointikertomuksen ja raportoi vuosittain siinä asetettujen toimenpiteiden onnistumista.
Valmisteluun ja raportointiin osallistuu laajassa yhteistyössä kuntien eri viranhaltijat. Täten valmisteluprosessin aikana voidaan yhdistää monipuolisesti kuntalaisten hyvinvointiin liittyviä näkökulmia ja tietoja. Näiden pohjalta voidaan myös suunnitella ja toteuttaa yhteistyössä uusia toimintamalleja ja resursoida niitä yhdessä esimerkiksi kulttuurin, opetuksen ja liikuntatoimen välillä väestöryhmittäin. Koulun ja kirjaston yhteistyönä voidaan esimerkiksi toteuttaa videotrailereita monilukutaidon tukemiseksi tai kirjavinkkausta lukemisen tukemiseksi.
Sähköisen hyvinvointikertomuksen valmistelu on kokonaisuudessaan hyvä ajoittaa kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun vuosikellon rytmiin. Valmisteluprosessi etenee tyypillisesti siten, että valtuuston hyväksynnän jälkeen hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma kytketään osaksi kunnan muuta toimintaa, kuten kuntastrategian ja kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Kertomukseen kirjatut toimenpiteet lisätään myös toimialojen käyttösuunnitelmiin ja muihin käytännön toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin kuten kirjaston omaan vuosisuunnitelmaan tai talousarviotavoitteisiin.
Ennakkoarviointi viisaiden päätösten pohjana
Sähköisen hyvinvointikertomuksen käyttöliittymän uutena osana valmistuu työväline, jolla voi arvioida päätösten vaikutuksia ennakkoon. Tämä pohjautuu Kuntaliiton vuonna 2011 antamaan suositukseen (8/80/2011). Kunnallishallinnossa tehtävät päätökset ovat useimmiten mittavia ja laajoja, ja ne vaikuttavat syvästi kuntalaisiin ja kunnan talouteen. Siksi päättäjien tulee voida arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ja pitkällä aikajänteellä. Mukaan päätöksentekoon tarvitaan useita erilaisia päätösvaihtoehtoja, joista poliitikot voivat valita kuntalaisten näkökulmasta parhaan. Päätösesitysten läpinäkyvyys ja avoimuus edellyttävät vaihtoehtoisia päätösesityksiä ja arvioita, miten nämä erilaiset päätökset vaikuttavat kuntaan ja kuntalaisten elämään.
Päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä on hyvä ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat kuntalaisiin, ympäristöön, organisaatioon ja henkilöstöön sekä talouteen. Uuden työvälineen avulla päätösten vaikutuksia voidaan tarkastella indikaattoritietoa hyödyntäen ja saada päätösten tueksi vaivatta myös mittaritietoa. Ennakkoarviointia voidaan käyttää menetelmänä myös kirjastotoimen osalta monipuolisesti erilaisissa merkittäviä päätöksiä valmisteltaessa.
Lopuksi
Kuntaliitossa sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyötä on jatkettu uuden kuntalain hengessä, jossa kertomus kytketään kuntastrategiaan. Se antaa viitekehyksen sille, miten kuntastrategiaa rakennetaan hyvinvointitiedon pohjalta. Lisäksi työvälinettä kehitetään tukemaan kuntia tietoon perustuvassa kuntajohtamisessa. Tavoitteena on, että kuntien roolin muuttuessa sähköinen hyvinvointikertomus toimisi vahvana hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työvälineenä kunnille.
Lähteet
- Kuntalaki 410/2015
- Terveydenhuoltolaki 1326/2010
- Sundquist Salme & Leena Oulasvirta (toim.). Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Helsinki, Suomen Kuntaliitto. 2011.
