Hyppää pääsisältöön
Sivukartta
Info

Kirjastojen vaikuttavuus

Julkaistu 2015
Kuntaliiton kirjastojen vaikuttavuusprojektissa toteutetaan vuoden 2015 aikana artikkelijulkaisu Hyötyä, tietoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Julkaisusta tehdään myös verkkoversio.

Julkaisussa esitellään kirjastojen kansainvälisiä ja kansallisia hyöty- ja vaikuttavuustutkimuksia, toiminnan ja toimitilojen kehittämistä eri kunnissa (kuntaesimerkit), hyvinvointikertomus ja tilastojen raportointityökaluja kehittämisen ja strategisen johtamisen välineenä sekä kirjastojen elinkeinopoliittisia ja yhteiskunnallisia näkökulmia muun muassa keskustakirjaston vaikutusarvioinnin avulla.

Kirjastojen vaikuttavuutta tarkastellaan projektissa kolmen keskeisen teeman pohjalta, jotka ovat hyvinvointi, elinvoimaisuus ja kansalaisuus. Kirjastojen toiminnan moniulotteisuuden vuoksi teemat myös lomittuvat toisiinsa.

Kirjastopalvelujen ensisijainen vaikutus on kulttuurista ja sivistyksellistä. Kirjastopalvelut ovat osa ehkäiseviä palveluja, joilla tuetaan kuntalaisten hyvinvointia. Hyvinvoinnilla on merkittäviä taloudellisia ja sekä sosiaalisia vaikutuksia. Kirjastot tarjoavat käyttäjilleen tilaa ja välineitä toteuttaa itseään ja järjestävät elämyksellisiä tapahtumia kaikenikäisille. Kirjastot myös edistävät lukuharrastusta, elinikäistä oppimista ja tasa-arvoista pääsyä tiedon lähteille, mikä on merkittävä seikka hyvinvoinnin kannalta. Myös poikkihallinnollinen yhteistyö terveys-, sosiaali- ja kulttuurialojen kanssa tarjoaa uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen.

Kirjastot ovat osa elinvoimaista kuntaa. Kirjastojen rooli osana paikallista ja alueellista elinvoimaisuutta tulee kasvamaan, sillä avoimen tiedon saatavuuden ja soveltamisen tarve on jatkuvaa. Lisäksi kirjastot ovat moderneja maamerkkejä ja kulttuurikeskuksia, jotka vetävät puoleensa monenlaisia käyttäjiä, yhteistyökumppaneita ja myös turisteja. Kirjastot tarjoavat maksutonta tilaa, teknologiaa, aineistoja ja palveluja monenlaisen työnteon, vapaa-ajan vieton harrastusten ja ideoiden toteuttamisen tarpeisiin.

Kirjastot vaalivat toiminnallaan lukutaitoa, yleissivistystä, sananvapautta ja tasa-arvoista kansalaisyhteiskuntaa. Kaikille avoimet tilat, maksuttomat palvelut ja vaivaton pääsy tiedon lähteille ovat tärkeitä seikkoja kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnan moniarvoisuuden kannalta.

Julkaisu tehdään yhteistyössä Suomen Kuntaliitto ry:n, Helsingin kaupungin tietokeskuksen, Helsingin kaupunginkirjaston – Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja kirjastojen valtakunnallisen www.kirjastot.fi-verkkopalvelun kanssa.

Projektin ohjausryhmä:

  • Johanna Selkee, Kuntaliitto, puheenjohtaja
  • Timo Cantell, Helsingin kaupungin tietokeskus
  • Tuula Haavisto, Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  • Jouni Juntumaa, Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  • Erkki Lounasvuori, Helsingin kaupunginkirjasto – Yleisten kirjastojen keskuskirjasto
  • Matti Sarmela, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto, Kirjastot.fi
  • Ninni Sandelius, toimittaja, Tmi Ninni Sandelius

Verkkosivun suunnittelu:

  • Harri Oksanen, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto, Kirjastot.fi

Verkkosivun toimitus:

  • Ninni Sandelius

 

Sanastoa

Tuloksellisuus

Tuloksellisuudella tarkoitetaan tuottavuuden, vaikuttavuuden sekä prosessien ja tuotosten laadun muodostama kokonaisuutta. Toiminnan voidaan sanoa olevan tuloksellista silloin kun asiakkaiden tarpeisiin vastataan sekä kustannustehokkaasti että laadukkaasti. Palvelujen tuloksellisuutta tutkittaessa on hyvä muistaa, että inhimillisen toiminnan mallintaminen, mittaaminen ja aineiston keruu on aina jossain määrin epätäydellistä.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

Kirjaston tuottaman taloudellisen kokonaishyödyn ja kaikkien siihen sijoitettujen resurssien suhde.

Taloudellisuus

Toiminta, jossa tavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienillä resursseilla.

Tuotos

Tuotettujen hyödykkeiden määrä tietyllä aikavälillä.

Tuottavuus

Tuottavuus mittaa käytettyjen resurssien ja aikaansaatujen suoritteiden eli panosten ja tuotosten suhdetta. Mitä vähemmillä panoksilla saadaan sama määrä tuotoksia tai mitä enemmän saadaan aikaan samalla määrällä panoksia, sitä parempi on toiminnan tuottavuus.

Vaikuttavuus

Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita on saatu aikaan esimerkiksi palvelua käyttäneen yksilön tai ryhmän tilanteissa. Kustannusvaikuttavuutta tarkasteltaessa ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka paljon saadaan aikaan tavoiteltua muutosta tietyllä resurssimäärällä.

Vaikutukset

Arvioinnilla pyritään todentamaan tavoitteen mukaisia muutoksia. Vaikutusten todentamisessa on tärkeää selvittää lähtötilanne ja verrata tuloksia siihen. Organisaatio on tavoitellut tuotetulla palvelulla määrättyjä asioita ja tuloksia arvioidaan suhteessa tavoitteisiin. Voidaan myös tarkastella käyttäjien kokemuksia, miten palvelut ovat vastanneet käyttäjän ennakko-odotuksiin ja palvelutarpeisiin.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Palvelun vaikutus ympäröivään yhteisöön tai yhteiskuntaan. Yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tarkoitetaan laaja-alaisiin yhteiskuntapoliittisiin tavoitteisiin liittyviä tuloksia.

Arvo

Asia, jota pidetään merkityksellisenä ja tavoiteltavana ja joka ohjaa toimintaa.

Hyöty

Hyödyllinen tai hyvä vaikutus, joka saadaan aikaa hyödykettä tai palvelua käyttämällä.

Katso myös

Katso myös

  • Kirjastojen hyötyvaikutukset tutkimusten valossa Anna Idström Kansainvälisten tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavat myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin.
  • Kirjaston kotipalvelu pitää lukutoukan tyytyväisenä Ninni Sandelius Tamperelainen Anja Kuisma on lukenut kirjoja koko elämänsä ajan. Nyt kun Anja ei enää itse pääse kirjastoon, kotipalvelu tuo kirjat Anjan luo.
  • ”Mahtava kirjasto!” – Seinäjoen Apila-kirjasto Mervi Heikkilä Seinäjoen kirjaston uudisosa Apila kutkuttaa lasten ja nuorten mielikuvitusta ja kutsuu käyttäjiä osallistumaan kirjaston toimintaan. Seinäjoella pidetään myös huolta lasten lukuinnosta.
  • Kirjasto vie säveliä, sanoja ja säkeitä vanhuksille Ninni Sandelius Tampereella kirjaston ja terveyspalvelujen yhteistyö tuo palvelut lähelle asiakasta ja edistää vanhusten hyvinvointia. Toimialat ylittävä yhteistyö saa myös uusia muotoja.
  • Metso LIVE saa kirjaston soimaan Tampereen pääkirjaston Metso LIVE -tapahtumat tarjoavat kirjastojen asiakkaille elävää musiikkia, nostavat esiin kiinnostavaa aineistoa ja tuovat uutta säpinää koko kirjastoon.
  • Määrätietoisen kirjastokansan vaellus eteläsavolaisessa korvessa Jaana Sopanen Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnissa kirjastotoimi on järjestetty yhteistyössä. Toenperän maalaiskirjasto toteuttaa perustehtäväänsä asiakaslähtöisesti käyttäjien hyvinvointia edistäen ja paikallista identiteettiä vaalien.
  • Kirjastoihin syntyy jokamiehen innovaatiokeskuksia Tuula Haavisto Kirjastot ovat nykyään tärkeä osa elinvoimaista kuntaa. Kirjastot inspiroivat kansalaisia kokeilemaan uutta teknologiaa, mahdollistavat luovia kumppanuuksia ja rohkaisevat verkostoitumaan. Kirjastojen työskentelyyn soveltuvat tilat, tiedonhakupalvelut ja erilaiset aineistot ovat tärkeä osa etenkin uusien yritysten alkutaivalta.
  • Pajassa kirjaston käyttäjät tarttuvat itse toimeen Ninni Sandelius Kirjastojen Pajat rohkaisevat ihmisiä suunnittelemaan ja toteuttamaan omat ideansa kirjaston tarjoamilla välineillä. Yrittäjä Jussi Tuovinen sai Pajasta tukea oman keksintönsä kehittämiseen.
  • Värkkääjien paljastuksia – tervetuloa Kaupunkiverstaalle Lotta Muurinen, Virve Miettinen ja Ate Silvo Lasipalatsin Kohtaamispaikalle avautui viime viikolla Helsingin kaupunginkirjaston uusi yhteisöllinen tekijätila, Kaupunkiverstas jonne kuka tahansa voi tulla testaamaan ideoitaan. Kaupunkiverstaalla asiakkaiden käytössä ovat mm. 3D-tulostin, 3D-jyrsin, vinyylileikkuri, graafinen työpiste ja osaava henkilökunta.
  • Yhteenveto keskustakirjaston elinkeino- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista Helsingin kaupunginkanslia Helsingin keskustakirjastohankkeella arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa sivistystasoon, keskustan elävyyteen ja kirjastoalan yleiseen kehitykseen.
  • Urban office tarjoaa maksutonta työ- ja kokoustilaa kirjastoissa Emmi Lahti ja Martti Lindblad Kirjastojen Urban office -tilat vastaavat asiakkaidensa ja muuttuvan työelämän tarpeisiin. Ne palvelevat freelancereita ja pienyrittäjiä, jotka tarvitsevat väliaikaista tilaa esimerkiksi kirjoittamis- ja toimistotöihin, verkostoitumiseen ja tapaamisiin. Urban office -palveluita on tarjolla Helsingissä, Tampereella ja Kouvolassa ja myöhemmin muun muassa Vaasassa.
  • Seutukirjasto tuo säästöjä ja vaikuttavuutta Rebekka Pilppula Joensuun seudun kirjastojen toiminta tehostui muun muassa yhteisellä hankinta- ja kuljetuspolitiikalla, maksuttomalla varauskäytännöllä ja henkilökunnan työkierrolla ja koulutuksella.
  • ”Nyt on hyvä!” – Turun pääkirjastohanke Inkeri Näätsaari Turun pääkirjastohankkeen tavoitteena oli luoda kaikille avoin ihmisten, tiedon ja kulttuurien kohtaamispaikka, jossa koko ajan uudistuvat kokoelmat ja niitä tukeva monipuolinen tapahtumaohjelmisto tarjoavat tietoa ja elämyksiä. Samalla kirjasto mahdollistaa tilan, joka on aamusta iltaan käytettävissä ilman pääsymaksua.
  • Kirjasto on uuden ajan nuorisotila Helena Sorvali ja Mikko Helander Espoon kaupunginkirjasto järjesti nuorille konsolipeliturnauksen hiihtoloman ratoksi. Vaikka lasten ja nuorten lukuinnon hiipuminen huolestuttaa, kirjastot tarjoavat heille mieluisan ja moniarvoisen paikan, jossa viettää aikaa, tavata kavereita ja tehdä itselle tärkeitä asioita.
  • Kirjastot ovat itsessään osa avointa yhteiskuntaa Tuula Haavisto Kirjastojen yhteiskunnallinen painoarvo kasvaa ja näkyvyys lisääntyy. Ennen kaikkea tekijänoikeus- ja sananvapausasioissa ne ovat merkittäviä osallistujia myös YK:n ja erityisesti UNESCOn keskusteluissa ja kannanmuodostuksessa. Kasvava painoarvo tuo kirjastoille myös yhä enemmän julkisuutta, ja se voi olla myös negatiivista.
  • Kirjasto tarjoaa tietoa ja tilaa turvapaikanhakijoille Ninni Sandelius Kirjastot edistävät tasa-arvoa toimimalla maahanmuuttajien tukena ja kumppanina.
  • Äänikirjat kuultaviksi oman kirjaston kautta Ninni Sandelius Erikoiskirjasto Celian ja yleisten kirjastojen toteuttama Kirjasto kaikille -hanke toi äänikirjatarjonnan paikallisiin kirjastoihin kuntalaisten saataville.
  • Keskustelua kirjastojen taloudellisista vaikutuksista ja merkityksestä Timo Cantell ja Anna Idström Kirjastoilla on sekä suoraa että epäsuoraa taloudellista vaikutusta alueensa talouteen. Myös vaikeammin mitattavaa kirjastojen taloudellista merkitystä on syytä tarkastella. Kansainvälisistä tutkimuksista voi päätellä, että kirjastoihin sijoittaminen tuottaa paljon enemmän kuin niihin kuluu rahaa ja että kirjastoilla on mittavaa taloudellista arvoa käyttäjilleen. Toisaalta näihin tuloksiin tulee suhtautua tietyllä varauksella.
  • Kirjastojen muuttuva toimintaympäristö haastaa perinteiset mittaustavat Markku Laitinen Laadullista ja määrällistä tilastotietoa yhdistelemällä saadaan arvokasta ja kokonaisvaltaista informaatiota kirjastojen vaikuttavuudesta. Siksi on tärkeää huolehtia, että arviointimittareita, tiedonkeruutyökaluja ja analyysia kehitetään jatkuvasti.
  • Kirjastopalveluiden vaikuttavuutta tutkitaan tilastollisilla työkaluilla Erkki Lounasvuori ja Matti Sarmela Vaikuttavuutta koskevat uudet tilastomittarit, analyysityökalut ja niiden visualisointi tuovat uusia näkökulmia kirjastojen kehittämiseen ja markkinoimiseen.
  • Kirjaston vaikuttavuuden ulottuvuuksia lainausdatan ja kyselytutkimusten valossa – HelMet-kirjastot Jaani Lahtinen ja Jouni Juntumaa Lainausdatan tutkiminen auttaa kirjastoja kehittämään toimintaansa niin, että se palvelee strategisia tavoitteita ja kirjaston käyttäjien tarpeita entistä paremmin.
  • Käyttäjätilastojen monipuolinen tarkastelu kohentaa kirjastojen vaikuttavuutta – Vaski-kirjastot Jaani Lahtinen, Jouni Juntumaa ja Kalle Varila Kirjastot ovat edelläkävijöitä siinä, miten digitaalista aineistoa voidaan hyödyntää oman toiminnan kuvaamisessa ja toiminnan arvioinnissa. Vaski-kirjastot Turun seudulla ovat hyödyntäneet kirjastojärjestelmänsä lainadataa yhteistyössä tutkija Jaani Lahtisen kanssa.
  • Peruspalvelujen arvioinnista työkalu kirjastojen kehittämiseen Eeva Hiltunen, Satu Ihanamäki ja Marjariitta Viiri Miten tarkoituksenmukainen on kirjastojen henkilöstörakenne? Miten kirjastojen saavutettavuus on taattu? Muun muassa näitä asioita on selvitetty aluehallintovirastojen vastuulla olevan PPA:n eli peruspalvelujen arvioinnin avulla. Tässä artikkelissa kuvaamme peruspalvelujen arvioinnin lähtökohtia, kirjastotoimen arviointikohteita ja pohdiskelemme, ovatko asiat arvioinnin vaikutuksesta muuttuneet.
  • Sähköinen hyvinvointi-
    kertomus – kuntien tiedolla johtamisen väline         Maria Salenius ja Anne Sormunen Hyvinvointikertomus tuottaa tietoa kunnan toiminnan arvioinnin ja päätöksenteon tueksi. Se tekee näkyväksi myös kirjastotoimen kaltaisen pienen toimialan merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.