Kirjasto tarjoaa tietoa ja tilaa turvapaikanhakijoille
Kun Lähi-idän sodista johtuva pakolaiskriisi toi syksyllä suuren määrän turvapaikanhakijoita myös Suomeen, alkoi maan viranomaiskoneisto ja kansalaisyhteiskunta toimia. Myös kirjastot halusivat auttaa, palvelupäällikkö Jaana Määttä Espoon Entressen kirjastosta kertoo.
– Kirjasto on maksuton ja avoin tila. Meille kaikki ovat tervetulleita, Määttä sanoo.
Espoon kirjastosta tehtiin vierailu syyskuussa Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskukseen. Kirjaston väki oli paikalla ensimmäisten tahojen joukossa. He halusivat nähdä itse, mikä pakolaisten tilanne on, jotta voisivat räätälöidä palvelunsa turvapaikanhakijoiden tarpeita kunnioittaen.
– Lähdimme toivottamaan tulijat tervetulleeksi kirjastoautollamme. Esittelimme aineistoamme ja kirjastojen periaatteita ja teimme kirjastokortteja.
Sittemmin kirjastoauto on kulkenut myös Kirkkonummen Aavarannan vastaanottokeskuksessa sekä Espoon Otaniemen ja Siikajärven vastaanottokeskuksissa. Myös tavarakeräyksiä on järjestetty kirjastojen tiloissa. Määttä kertoo, että koska kirjastojen sisäinen logistiikka on valmiina, tavaroiden kuljetus paikasta toiseen käy kätevästi. Espoon kirjastoissa on kerätty matkapuhelimia ja vaatteita. Tällä hetkellä kerätään muun muassa hygieniatarvikkeita ja vaatteita.
Määtän mukaan kirjastojen maahanmuuttajatyö elää koko ajan pakolaiskriisin mukaan.
– Tämä on maraton, ei pikamatka. Kunhan saamme toiminnan alkuun ja tarpeita kartoitettua, keksimme uusia juttuja. Nyt tiedämme, että esimerkiksi arabia–suomi-sanakirjoja tarvitaan lisää.
Määttä uskoo, että kirjastot voivat toimia esimerkkinä, kun kuntahallinnon aloilla kaivataan vikkelää toimeen tarttumista ja joustavaa yhteistyötä eri tahojen kanssa.
– Espoon kirjastossa on periaatteena kokeilla uusia asioita ja tekemisen tapoja. Jos menee metsään, kokeillaan jotain muuta, Määttä sanoo.
Kielikahviloita ja avointa tilaa
Espoon kaupunginkirjaston palveluvalikoima on huomioitu kaupungin monikulttuurisuusohjelmassa, joka toimii lakisääteisenä valtuuston hyväksymänä kotouttamisohjelmana. Siihen on kirjattu kaupunginkirjaston tehtävä paitsi suomalaiseen kulttuuriin tutustuttajana myös oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisen tukijana. Jaana Määtän mukaan kirjastoilla on paljon annettavaa turvapaikanhakijoille.
– Turvapaikkaprosessi vie aikaa. Voimme osaltamme auttaa Suomeen saapuneita viihtymään ja saamaan ajan kulumaan.
Kirjasto palvelee maahanmuuttajia monin tavoin. Perustoimintaan kuuluvat erilaiset kielikahvilat, joissa opetellaan suomea vapaamuotoisesti. Kirjasto tarjoaa tiloja ja tekniikkaa myös monenlaiseen omaehtoiseen kokoontumiseen ja tapahtumien järjestämiseen.
Kirjasto on toki vahvoilla tiedon, sivistyksen ja tietotekniikan saralla, Määttä kertoo. Kirjastosta voi lainata aineistoa monella kielellä, oli kyse sitten lastenkirjoista, oppi- tai sanakirjoista tai vaikka romaaneista. Sen e-aineistojen kautta on maksuton pääsy ulkomaisia sanoma- ja aikakauslehtien äärelle. Maksuttomilla tietokoneilla ja langattomalla verkolla on mahdollista pitää yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin ulkomailla. Tärkeää on myös, että kirjasto on maksuton ja kaikille avoin tila, vaikka vain oleilua varten. Se on paikka, missä tavata tuttuja ja tuntemattomia.
– Kirjasto voi myös edesauttaa monenlaisia kohtaamisia. Tarkoituksenamme on, että meidän paikalliset nuoret kirjastonkäyttäjämme ja pakolaisnuoret tapaisivat kirjastossa ja tutustuisivat toisiinsa.
Tärkeää on muistaa myös kirjaston puolustamat arvot, jotka korostuvat, kun ihmiset tarvitsevat apua.
– Meidän kirjastomme arvoihin kuuluu tasa-arvon edistäminen, ja otamme toiminnallamme ja palveluillamme kantaa avoimen yhteiskunnan ja sivistyksen puolesta, Jaana Määttä toteaa.
Lisää aiheesta
