Kirjasto vie säveliä, sanoja ja säkeitä vanhuksille
– Kulttuuri kuuluu kaikille, Koukkuniemen vanhainkodin koordinaattori Sinikka Kaurahalme sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman Kulttuurikaari-hankkeen tavoitteena oli tuoda enemmän luovaa toimintaa Tampereen ympärivuorokautisiin vanhustenhoitoyksiköihin ja edistää samalla vanhusten kuntoutusta ja hyvinvointia. Tampereella hanke toteutettiin kulttuurialojen yhteistyönä vuosina 2009–2011. Mukana olivat kirjastot, museot, työväenopisto ja liikuntatoimi sekä yksityisiä palvelun tuottajia.
Yhdeksi hankkeen kohteeksi valikoitui Koukkuniemi. Alueella oli silloin lähes 1000 asukasta, joten mahdollisuuksia riitti. Kaurahalmeen mukaan Koukkunimessä on toki ollut kulttuuritoimintaa ennenkin, esimerkiksi yli 50 vuotta toiminnassa ollut laitoskirjasto, mutta Kulttuurikaari-hankkeen myötä ohjelmaa tarjottiin aiempaa enemmän ja määrätietoisemmin.
Kirjasto toteutti uusia ideoita
Kirjaston kotipalvelujen osastonjohtajan Riitta-Liisa Kiven mukaan kirjasto otti innokkaasti vastaan mahdollisuuden kehittää uusia palvelumuotoja vanhuksille. Samalla myös kirjaston rooli tasa-arvon ja sivistyksen edistäjänä kirkastui työntekijöille.
Kirjastotunneilla avattiin kirjaston tarjontaa vanhuksille, jotka eivät enää pysty lukemaan, kuten esimerkiksi muistisairaille vanhuksille. Kirjastotuntia pidettiin ryhmäkodeissa ja päivätoiminnassa, ja ohjelma räätälöitiin kuulijakunnan mukaan.
– Kaksi tietopalvelusihteeriä luki ääneen, soitti levymusiikkia, keskusteli asiakkaiden kanssa eri teemoista, kuten paikallishistoriasta tai vuodenkierrosta. Kirjastotunti oli niin onnistunut kokeilu, että se vakinaistettiin osaksi tehtäväkuvauksia hankkeen päätyttyä, Kivi sanoo.
Vanhusryhmille suunnattu Sävel kantaa runoa oli esitys, jossa yhdistyivät musiikki ja runous. Suosittu palvelu toimi usean vuoden ajan.
– Kaksi kirjaston työntekijä soitti, lauloi ja lausui. Myös yhteislaulua ja keskustelua harrastettiin.
Luen Sinulle -toiminta perustui yhteistyöhön vapaaehtoisen vanhustyön keskuksen Mummon kammarin kanssa. Ideana oli lukea ääneen vanhusryhmille vaihtuvien teemojen mukaan. Mummon kammari vastasi vapaaehtoiskoulutuksesta ja kirjasto etsi lukupaikat, ohjasi aineiston valinnassa ja järjesti lukijoiden tapaamisia. Tällä hetkellä toiminta on vakinaistettu ja sen koordinointi on mukana vakituisen henkilökunnan tehtäväkuvauksessa.
Hankkeesta pysyväksi toiminnaksi
Kulttuurikaaren oli tarkoitus olla enemmän kuin väliaikainen hanke ja synnyttää pysyvää toimintaa. Näin kävikin Tampereella. Kulttuurikaari on jättänyt jälkensä Tampereen ikäihmisten kulttuuripalveluihin. Nyt sen aloittamat palvelumuodot ovat levinneet myös kotona asuvien piiriin ja palvelukeskuksiin.
Kaurahalmeen mukaan hankkeella on ollut kokemusperäisiä vaikutuksia yksittäisten asiakkaiden hyvinvointiin, vaikka tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Vanhus, joka viettää päivänsä osastolla ja jonka on vaikeaa päästä kulkemaan hoivayksikön ulkopuolelle, saa kaivattua virkistystä ja ajanvietettä kulttuuritarjonnasta. Etenkin musiikki ja liikunta tuntuvat aktivoivan myös vaitonaisia vanhuksia. Kaurahalmeen mukaan myös työntekijät saivat hankkeesta uutta virtaa. Palaute on ollut ylipäänsä myönteistä.
Hankkeen päätyttyä rahoitus järjestyi ikäihmisten lautakunnan myöntämin varoin sekä ikäihmisten virkistysrahaston kautta. Rahasto koostuu perintövaroista, joiden käyttö ohjataan tamperelaisten vanhusten hyväksi. Toistaiseksi rahoitus on järjestynyt vuosittain, Kaurahalme kertoo. Hän korostaa, että kirjasto- ja kulttuuripalvelut edesauttavat hyvinvointia hoivaympäristössä.
– Kaikkien osapuolten, asukkaiden, omaisten, työntekijöiden ja kuntapäättäjien, on hyvä tiedostaa, että tällaistakin voi tehdä ja että kulttuuri on osa elämää myös ympärivuorokautisessa hoitolaitoksessa. Se on monen vanhuksen koti.
Riitta-Liisa Kiven mukaan vanhuksille suunnattujen kulttuuripalvelujen määrätietoinen tuottaminen on luonut hedelmällistä yhteistyötä paikallisten taiteilijoiden ja yhdistysten kanssa.
– Kunnan panostaminen kulttuuripalveluihin luo siten uutta työtä luoville aloille, hän lisää.
Kirjasto ja terveyspalvelut saman katon alle
Myös kunnan kulttuurialojen yhteistyö vakiintui hankkeen ansiosta. Riitta-Liisa Kivi kertoo, että johtoajatuksena on, että kulttuuripalvelut, kirjasto, työväenopisto, museot ja liikuntatoimisto yrittävät keskinäisellä yhteistyöllä välttää toiminnan päällekkäisyyksiä ja tuottaa tehokkaasti laadukkaita palveluja vanhuksille heidän asuinpaikastaan riippumatta.
– Suunnittelemme palvelukokonaisuutta yhdessä, verkostoidumme eri tahojen kanssa ja jaamme kokemuksia ja ideoita, Kivi jatkaa.
Hän kertoo käytännön esimerkin. Museoväki teki vanhuksille äänimuseon, josta tehtiin matkalaukkumalli. Hankkeen päätyttyä matkalaukku tuli kirjaston suojiin lainattavaksi. Kirjasto on puolestaan tehnyt vanhuksille muistelumatkalaukkuja, joiden kuva-aineisto ja esineet on saatu museoilta.
Kiven mukaan kulttuuri- ja terveyspalvelujen yhteistyö tullee lisääntymään tulevaisuudessa.
– Väestön ikääntyessä tulee lisää asiakkaita ja resurssipaine kasvaa. Palvelujen – myös verkkopalvelujen – pitää olla jokaisen saavutettavissa. Palveluja kehitettäessä ja vaikuttavuutta tavoitellessa erityisryhmien tarpeet on otettava huomioon. Saavutettavuuden fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset esteet on ymmärrettävä, jotta niitä voidaan tehokkaasti purkaa.
Yhteistyön tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia matalan kynnyksen palvelujen avulla. Tampereella voi esimerkiksi tavata terveydenhoitajaa joka viikko eri kirjastoissa.
Uudet yhteistyön muodot otetaan huomioon, kun suunnitellaan uusia tiloja. Kivi kertoo, että Tampereella ollaankin sovittamassa kirjastoa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa saman katon alle ja yhteisiin tiloihin. Ajatuksena on, että eri-ikäiset kuntalaiset saavat monenlaisia palveluita vaivattomasti. Uudessa Kauppakeskus Lielahdessa sijaitsee kirjasto, vanhusten palvelu- ja päiväkeskus, neuvola ja terveysasema. Samalla reissulla voi siis käydä esimerkiksi ostoksilla, viettää aikaa kirjastossa ja osallistua päiväkeskuksen toimintatuokioihin. Myös Tesoman ja Linnainmaan kaupunginosiin suunnitellaan samanlaista mallia, Kivi sanoo.
Lisää aiheesta
