Kirjastoihin syntyy jokamiehen innovaatiokeskuksia
Helsingin keskustakirjastoa suunniteltaessa ja muihin kirjastoihin vertailuja tehtäessä on konkretisoitunut, miten paljon sopivasti varustettu ja helposti saavutettava julkinen tila voi lisätä kaupungin hyvinvointia, luovuutta ja yleistä kapasiteettia. Tämä artikkeli käsittelee tilannetta isoissa kaupungeissa, mutta pienemmilläkin paikkakunnilla kirjasto voi olla tärkeä uutta toimeliaisuutta ja kaupunkikulttuuria mahdollistava ympäristö.
Kirjastosta saa monipuolisia virikkeitä, siellä voi tavata tuttuja ja uusia ihmisiä sekä törmätä odottamattomiin ilmiöihin. Vastaavia inspiroimaan tarkoitettuja tiloja rakennetaan korkeakouluihin, yrityshautomoihin ja muihin rajattuihin ympäristöihin. Aidosti kaikille avoimena ympäristönä kirjastot ovat teeman jokamiesversioita. Matala kynnys vetää oivallusten ja yhteistyön äärelle kaikki kansankerrokset. Yllättävien intressipiirien sekoittuminen synnyttää uutta.
Uudenlaista tilausta kirjastopalveluille
Yksintyöskentelijöiden ja pienyrittäjien määrä lisääntyy. He kerääntyvät kahviloiden ja toimistohotellien lisäksi kirjastoihin. Vuoden 2015 syksyllä päättyneessä Aalto-yliopiston joustavan työn tiloja selvittävässä CityWorkLife-tutkimusprojektissa havaittiin, että nimenomaan tämä ryhmä hakeutuu työskentelemään ja verkottumaan kirjastoissa. Tanskasta ja Hollannista kuullaan samaa viestiä: kirjastot ovat yhä enemmän resursseja myös uudelle elinkeinotoiminnalle. Tanskassa luotu malli tulevaisuuden kirjastosuunnittelulle jakaa kirjastotilan neljään ulottuvuuteen: inspiroiva tila, oppimisen tila, tapaamistila ja esitystila. Mallia on kehitetty rinnakkain kesällä 2015 avatun Århusin uuden pääkirjaston suunnittelun kanssa. Kirjaston johtajan Knud Schulzin mukaan kirjastoilla on jatkossa rooli muun muassa paikkakuntiensa kehityksen ja innovaatioiden moottoreina ja symboleina sekä osana kaupunkien tarinaa. Ne ovat myös esimerkkejä kaupunkien uusista ”mahdollistajan” ja ”verkottajan” rooleista. Kirjaston panoksia ovat tilan lisäksi aineisto, erityisesti ilmainen pääsy muutoin maksulliseen e-aineistoon sekä ammattiapu tietolähteiden etsinnässä ja käytössä. Kirjaston kannalta myös tilaa on alettava ajatella palveluna; tämä ei ole kaikissa kirjastoissa vielä tuttu näkökulma.
Työelämän murros siis synnyttää uudenlaista tilausta kirjastolle nimenomaan tilana. Tätä murrosta pohtivat Suomessa myös Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, dosentti Anu Järvensivu sekä Åbo Akademin organisaation ja johtamisen professori Alf Rehn, joka puhuu ”sivuduunitaloudesta”. Järvensivun lanseeraama uusi termi on ”monityösuhteisuus”. Hänen mukaansa jo nyt mutta varsinkin tulevaisuudessa työtä tehdään erilaisissa rooleissa, ei enää pelkästään palkkasuhteessa. Nyt samaa työtä voidaan tehdä yrittäjänä tai harrastajana, usein myös itsepalveluna kuten on laita nettiin siirtyneiden palvelujen käytössä. Monityösuhteisuus tarkoittaakin, että ihminen on samaan aikaan työsuhteessa moneen työnantajaan ja saattaa osalta saada jotain muuta vastiketta kuin palkkaa. Esimerkiksi harrastuksiin liittyy usein vastikkeellista tekemistä. Tällöin koko ansaintalogiikka muuttuu. Sekä Järvensivu että Rehn painottavat työelämän sirpaloitumista ja erilaisia yrittäjyyden muotoja, mistä seuraa tarve uudentyyppisille työnteon tiloille. Helsingin perspektiivistä tilantarvetta ovat tutkineet Pia Houni ja Heli Ansio teoksessaan Duunia kimpassa – yhteisölliset työtilat Helsingissä. Heidän teoksessaan painottuu erityisesti uudenlaiseen yrittäjyyteen liittyvä verkottuminen.
Yrittämisen tukiketjussa kirjasto sijoittuu aivan alkuun, se sysää kiinnostuneita uusille poluille. Kirjastojen tarjoama lähdeaineisto, pääsy e-tietolähteisiin ja apu niiden käytössä on etu aloittelevalle yrittäjälle. Muun muassa pääkaupunkiseudun HelMet-verkkokirjaston ja muutamien muiden kirjastojen hankkima Zinio-tietokanta on ollut menestys tarjotessaan pääsyn päiväntuoreisiin kansainvälisiin aikakauslehtiin Newsweekistä The Economistiin. CityWorkLife-tutkimuksen yksi johtopäätös onkin, että työskentelytilan menestykseen vaikuttavat mukavuuden ja viihtyisyyden lisäksi olennaisesti palvelut ja varustus. Langatonta verkkoa tarjoavat kaikki kahvilatkin, mutta kirjaston tarjoamaa aineisto- ja tiedonhakuapua ei muilla toimijoilla ole.
Nämä ilmiöt tunnistetaan kaupungeissa, joissa jo on uudella reseptillä toteutettuja kirjastoja kuten Turun ja Seinäjoen laajennetut pääkirjastot ja Espoon kauppakeskuskirjastot. Tampereen 2014 avattuun Lielahden kirjastoon perustettu Urban Office -kaupunkitoimisto on osoittanut tarpeellisuutensa. Kaupunkitoimistoja on Helsingissäkin jo useita, ja ne ovat ahkerassa käytössä.
”Kirjasto on teonsana”
Kirjastoille on kehittymässä laaja kumppaniverkosto, jossa kirjaston laajeneva rooli tunnistetaan vaikeuksitta. Nämä kontaktit mutta myös käyttäjien suoraan ilmaisemat tarpeet ovat inspiroineet kirjastoja hahmottelemaan toimintoja, joiden avulla erilaisten ryhmien ja alojen ”törmäytyksiä” voidaan vielä tehostaa ja tehdä näkyvämmiksi. Espoossa toimii neljä Pajaa, ja Helsingissä ideoita testataan muun muassa kaupungin Innovaatiorahaston tukemassa Kaupunkiverstaassa. Kaupunkilaisten itsensä ideoiman Kaupunkiverstaan iskulause ”Kirjasto on teonsana” kertoo laajennuksen suunnan: käyttäjät voivat tehdä ja kokeilla itse. Sen tarjoamat työtilat ja välineet kuten 3D-tulostin ja vinyylileikkuri ovat tärkeä etu pienyrittäjille. Lisäksi kuka tahansa kaupunkilainen pääsee kokeilemaan uusia teknologioita.
Kaupunkiverstaassa on syntynyt erilaisia yhteisöjä, joissa asiakkaat vaihtavat osaamista ja tukevat ja auttavat toisiaan. Käyttäjien keskinäisen verkottumisen nopeus, laajuus ja monipuolisuus ovat yllättäneet kirjastot, ja kaikki ennakko-odotukset on ylitetty. Verkostot voivat kantaa pitkälle: sekä Espoon Pajoista että Helsingin Kaupunkiverstaasta on lähtenyt eteenpäin yritysaihioita muun muassa Aalto-yliopiston yrityshautomoon.
Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) mahdollistama Huomisen arki -projekti puolestaan tarjosi toiminta-aikanaan mahdollisuuden kokeilla arkea helpottavia ratkaisuja, keksintöjä ja palveluja. Kokeilupisteet kiersivät Uudenmaan kirjastoja kolmisen vuotta 2012–2014. Niissä voi tutustua kotimaisten pienyrittäjien tuotteisiin. Testattavana oli niin tavaroita, kuten aurinkopaneelireppu ja lääkekello, kuin verkon kautta käytettäviä palveluita, esimerkiksi Tavarakimppakyyti-sovellus. Vastavuoroisesti kehittäjäyrityksille kerättiin kirjastoissa palautetta heidän tuotteistaan. Helsinki on hakemassa EU-tukea idean eteenpäin kehittelylle ja kansainvälistämiselle Labrary-otsikolla yhdessä eräiden muiden Itämeren alueen kaupunkien kanssa.
Kirjastot ovat mukana tuottamassa ja ruokkimassa pöhinää, jota pidetään hyvällä syyllä kaupunkien ja muiden yhteisöjen elinehtona. Emme pysty jäljittämään läheskään kaikkea, mitä yrittäjät ja kansalaiset resursseillamme aikaansaavat, mutta sen tiedämme, että se koituu heidän omaksi hyvinvoinnikseen ja ympäröivän yhteisön elinvoimaksi.
Lähteet
- Baer, Titta: Tanskan uusi kirjastomalli. Kirjastolehti 03.07.2014.
- Houni, P. ja Ansio H.: Duunia kimpassa – yhteisölliset työtilat Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2015.
- Model Programme for Public Libraries. Kulturstyrelsen & Realdania, http://modelprogrammer.kulturstyrelsen.dk/en/ Luettu 20.10.2015
- Järvensivu, Anu: Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos 2014.
- Järvensivu, Anu: Työn muutos tutkimuksen näkökulmasta. Powerpoint-esitys Kirjastonjohtajien neuvottelupäivillä Lahdessa 2.10.2015.
- Kokeilupiste – ideat kasvavat kirjastossa. Huomisen arki -hankkeen verkkosivusto, kokeilupiste.fi. Luettu 2.10.2015.
- Rehn, Alf: ”Alf Rehn Tanner-seminaarissa: Sivuduunitalous yleistyy.” Pellervo, 25.9.2015.
- Schulz, Knud: Dokk1 Public Innovation Space. Powerpoint-esitys lokakuu 2015.
- ”Yksin työskentelevä saa samanhenkistä seuraa yhteisöllisestä työtilasta.” Helsingin kaupungin tiedote 26.8.2015.
Lisää aiheesta
